Onko sananvapaudella tulevaisuutta?

Koskaan aiemmin ihmiset eivät ole voineet ilmaista itseään yhtä vapaasti kuin nykyään. Mutta mitkä ovat suurimmat uhat sananvapautta vastaan tänä päivänä? Jan Guillou, Lisa Irenius, Anne Ramberg ja Göran Rosenberg keskustelivat sananvapauden tulevaisuudesta Erik Blixin johdolla Göteborgin kirjamessuilla.

– Sananvapaudella on hintansa, ja lainsäätäjillä on vaikeuksia toimia oikein, sanoo Anne Ramberg, ruotsalaisen asianajajaliiton Sveriges advokatsamfundin pääsihteeri.

Rambergin mukaan esimerkiksi henkilötietojen digitalisoituminen ja kaupallistuminen uhkaa sananvapautta omalla tavallaan. Digitalisoinnin muodostama uhka johtuu osittain siitä, että kaikki nykyään voivat vapaasti ilmaista itseään internetissä. Viha leviää varsinkin nettifoorumeilla.

– Nettivihan myötä toimittajat välttelevät tiettyjä aiheita eivätkä uskalla tarttua niihin. Tästä voi seurata ongelmia, sanoo Lisa Irenius, Svenska Dagbladetin kulttuuripäällikkö.

Tämä saattaa Ireniuksen mukaan johtaa lisääntyvään itsesensuuriin toimittajien keskuudessa ja vaikuttaa siihen, ketkä saavat äänensä kuuluviin.

Vaikka viha leviää helposti sosiaalisessa mediassa, kolikolla on toinenkin puoli.

– Sosiaalisen median ansiosta kaikilla on mahdollisuus avata suunsa ja huomauttaa virheellisyyksistä. Tiedotusvälineitä tarkastellaan huolellisesti ja toimittajien täytyy skarpata, Irenius sanoo.

"Älä hyväksikäytä sananvapautta"

– Unohdamme usein, kuinka sananvapaus ja painovapauslaki liitetään yhteen. Tänä päivänä lähes kuka tahansa voi sanoa mitä tahansa kenelle tahansa, mutta sananvapaus vaatii sopimusta kansalaisten kesken. Kirjoittamattomat säännöt on kumottu, toimittaja ja kirjailija Göran Rosenberg sanoo.

Rosenbergin mukaan julkisesti sanottavilla asioilla on oltava merkitystä; ennen kaikkea ihmisten on oltava tietoisia siitä, miksi he sanovat tiettyjä asioita.

– Sinulla on oltava rohkeutta tunnustaa, että se, mitä sanot ja teet voi loukata jotakuta. Ymmärrät siis seuraukset. Tällä hetkellä moni vetoaa viattomuuteensa, mutta toisia ei voi loukata vain siksi, että käyttää sananvapauttaan, Rosenberg sanoo.

Rosenberg käyttää esimerkkinä Jyllandsposten-lehden julkaisemia pilakuvia profeetta Muhammadista.

– He totesivat halunneensa kokeilla sananvapauden rajoja, mutta todellisuudessa sananvapaus heikentyi, Rosenberg sanoo.

Toimittaja ja kirjailija Jan Guillou toteaa, että aina kun joku haluaa koetella rajoja, kyseessä on islaminusko.

– Kukaan ei halua järjestää pilapiirroskilpailua, jossa Yhdysvaltain presidentti raiskaa Jeesuksen, sillä se olisi mautonta, Guillou sanoo.

"Kiihottajat otettava vakavasti"

Keskustelun aikana käsiteltiin myös kuplaa, jossa monet tuntuvat elävän. Omille mielipiteilleen saa helposti vahvistusta, jos lähinnä keskustelee samanmielisten kanssa. Jan Guilloun mukaan meidän pitää kuitenkin myös altistua asioille, joista emme halua kuulla.

– Ongelmamme on se, ettemme ota kiihottajia vakavasti, Guillou sanoo.

Lisa Irenius näkee ongelmia myös muuttuneessa mediaympäristössä.

– Nykypäivänä kaikki ovat vastaavia toimittajia sosiaalisessa mediassa, mutta he eivät tiedä, miten lehdet toimivat, millä perusteella toimitukset päättävät, mitä julkaista. Moni luulee, että mitä tahansa voi sanoa.

Yhtenä ratkaisuna peruskoulut voisivat järjestää oppilaille kursseja, joilla käsitellään sananvapautta ja julkaisutoimintaa, Irenius ehdottaa.

– Tällä hetkellä asiantuntemattomuus on suurta. Se on huolestuttavaa.

Myös Anne Rambergin mielestä kansanvalistus asiassa on tärkeää.

– Kesällä huomasin, että Ruotsidemokraattien retoriikasta oli tullut normi. Meidän on vaadittava poliitikoiltamme enemmän, heidän on puolustettava vapaata sanaa.

Göran Rosenberg toivoo myös poliittista keskustelua sananvapaudesta.

– Meidän on keskusteltava siitä, mitä oikeastaan tarkoitamme puhuessamme sananvapaudesta, Rosenberg sanoo.

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto
Käännös: Mira Honkavaraa / Addeto
 

Tags: sananvapaus

Arkisto

Uusimmat uutiset