Mustalaisista romaneiksi

Median antama kuva romaneista on positiivisempi kuin aikaisemmin, mutta romanit ovat edelleen suhteellisen näkymättömiä ruotsalaisessa mediassa. Tuoreessa raportissa tutkijat ja toimittajat kuvailevat romanien medianäkyvyyttä.

Mediebilden av romer julkaistiin syksyllä 2015. Kuva: Addeto. Mediebilden av romer julkaistiin syksyllä 2015. Kuva: Addeto.

– Mikään ryhmä ei pysty hallitsemaan omaa julkisuuskuvaansa, mutta romaneilla on tähän poikkeuksellisen vähän mahdollisuuksia, dosentti Anna Roosvall Tukholman yliopiston mediaopintojen instituutista sanoo.

Yhdessä dosentti Ester Pollackin kanssa hän on tutkinut romanien mediakuvaa Dagens Nyheter- ja Aftonbladet -lehdissä vuosina 1995–2014. Roosvallin mukaan ensimmäisen viiden vuoden jakson aikana romaneista ei kirjoitettu lähes lainkaan, tai jos kirjoitettiin, heitä kuvailtiin syrjäytyneinä.

– Vuonna 2000 julkaistiin artikkeli, jonka nimi oli ”tietoa mustalaisista” vaikka termi mustalainen tuomittiin jo vuonna 1971. Usein romaneista kirjoitettiin rikollisuuden ja köyhyyden yhteydessä, Roosvall sanoo.

Tutkitun ajanjakson aikana tapahtui kuitenkin jotain.

– Näemme kolme huomattavaa muutosta. Romaneista kirjoitetaan enemmän, romani on korvannut sanan mustalainen, ja vaikka tekstit usein käsittelevät rikoksia, nyt on kyse romaneihin kohdistuvista rikoksista, eikä heidän tekemistään rikoksista, Roosvall sanoo ja mainitsee muun muassa Dagens Nyheterin paljastaman romanirekisterin.

Hän toivoo muutoksen voivan johtaa siihen, että stereotypioiden vallitsevuus vähenisi.

Syvälle juurtuneet ennakkoluulot

Roosvallin ja Pollackin lisäksi muutama muu tutkija ja kirjoittaja on osallistunut ”Mediebilden av romer” -raportin kirjoittamiseen. Yksi heistä on Hans Caldaras, joka itse on romani, ja johon moni toimittaja suhtautuu romanien epävirallisena edustajana. Vaikka tämänhetkinen suuntaus on oikea, hän ei suhtaudu tilanteeseen kovin myönteisesti.

– Romaneista kirjoitetaan edelleen harvoin myönteisin sanankääntein. Romanien keskuudessa on paljon positiivista, jota ei koskaan nosteta esiin, Caldaras sanoo.

Hän on muun muassa järjestänyt paljon romaneihin liittyviä tapahtumia, jotka eivät kuitenkaan ole herättäneet median kiinnostusta.

Karin Petterson Aftonbladetista huomauttaa, että romaneihin kohdistuva rasismi on suhteellisen suvaittua.

– Ennakkoluulot ja käsitykset ovat juurtuneet syvälle; emme reagoi niihin. Jos muslimeista välittyy julkisuudessa vääränlainen kuva, me reagoimme, Pettersson sanoo.

Caldaras huomauttaa, että romaneita kohdellaan usein homogeenisena ryhmänä.

– Jos romani syyllistyy rikokseen, hän ei enää ole yksilö vaan oman ryhmänsä edustaja. On hyväksyttyä suhtautua negatiivisesti romaneihin kutsumatta itseään rasistiksi.

Vaikka ”Mediebilden av romer” -raportti osoittaa muutosta parempaan tapahtuneen, on vielä paljon tehtävää; varsinkin asenteiden on muututtava.

– Myönteisistä merkeistä huolimatta on hyvin haasteellista viedä tätä eteenpäin, Anna Roosvall sanoo.

Teksti perustuu Göteborgin kirjamessuilla käytyyn keskusteluun.

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto
 

Arkisto

Uusimmat uutiset