Saamelaiset kohtaavat rasismia Ruotsissa

Göteborgin kirjamessuilla Maja Hagerman, Antje Jackelén ja Katarina Pirak-Sikku keskustelivat Elisabeth Åsbrinkin johdolla saamelaisiin kohdistuvasta rasismista Ruotsissa. Keskustelu pohjautui ruotsidemokraattisen poliitikon Björn Söderin lausuntoon, jossa hän määrittelee kuka saa kutsua itseään ruotsalaiseksi.

Ruotsin eduskunnan toinen varapuhemies Björn Söder (Ruotsidemokraatit) antoi äskettäin lausunnon, jossa hän määritteli saamelaiset ei-ruotsalaisiksi. Tämä rasistinen näkemys on myös selvästi esillä ruotsalaisen rotubiologi Herman Lundborgin (1868–1943) aatteissa.

– Se mistä Björn Söder puhuu, se en ole minä. Sain kylmiä väreitä lukiessani lausunnon. Haluan itse määritellä itseni, saamelainen taiteilija Katarina Pirak-Sikku sanoo.

Hän on kiinnostunut institutionaalisesta rasismista, ja varsinkin Ruotsin rotubiologisen instituutin saamelaisista ottamista valokuvista. Hän on tutkinut rotubiologista materiaalia, joka koostuu Herman Lundborgin projektin yhteydessä otetuista valokuvista.

– Olen yrittänyt löytää henkilöitä, jotka muistaisivat jotakin, mutta suurimmasta osasta aika on jo jättänyt. Yksi nainen kuitenkin muisti heidän palelleen, kun he joutuivat riisuutumaan valokuvausta varten. Tätä hän ei olisi muistanut, ellemme olisi palanneet tapahtumapaikalle, Pirak-Sikku kertoo.

Hän oli paikan päällä kysynyt naiselta, mikseivät he kyseenalaistaneet projektia.

– Kysyä miksi? Miten? Me emme osanneet puhua ruotsia, nainen sanoi, Pirak-Sikku kertoo.

Yllä oleva video on traileri Herman Lundborgista kertovasta dokumenttielokuvasta. Traileri on ilmainen, mutta itse dokumentti on maksullinen. Lue lisää elokuvasta.

Ruotsi rotubiologian edelläkävijä

Kirjailija ja tiedejournalisti Maja Hagerman on kirjoittanut ensimmäisen elämäkerran Herman Lundborgista. Hagermanin mukaan Lundborg oli erittäin kiinnostunut saamelaisista.

– Kyseessä oli rotujen sekoittumisen estäminen. Hänen kiistaton mielipiteensä oli, etteivät ihmiset ole samanarvoisia. Lundborg ymmärsi myös, että hänellä oli mahdollisuus luoda kansainvälistä uraa, Hagerman sanoo.

Ruotsi oli itse asiassa ensimmäinen maa, jolla oli valtiollisesti tuettu rotubiologian instituutti.

– Oli tärkeää, että instituutti oli valtiollinen. Haluttiin muuttaa väestöä ja muun muassa tehdä sterilisaatioita. Tiedeyhteisön pitäisi keskustella omasta vastuustaan, Hagerman sanoo.

Lundborgin tutkimustulokset saamelaisista kantautuivat kauas Ruotsin rajojen ulkopuolelle. Hänen rotubiologiset tutkimusmenetelmänsä inspiroivat muun muassa natseja, ja olivat SS:n käytössä.

Syksyllä 2015 ilmestyy ruotsalaisen kirkon Vitbok (Valkoinen kirja), jossa nostetaan esiin kirkon osuus saamelaisten sorrossa.

– 1900-luvun alussa Ruotsin kirkko sai tehtäväkseen organisoida maan koulutoiminnan. Täten kirkko on myös hyväksynyt Lundborgin tekemät tutkimukset, jotka tehtiin saamelaisissa kouluissa, arkkipiispa Antje Jackelén sanoo.

Hänen mukaansa ruotsalaisella kirkolla on paljon anteeksipyydettävää.

– Jos hygienia on hyvä asia keittiöissä, ei vaadi paljon, että rotuhygienia nähdään hyvänä asiana. Nyt meidän pitää antaa tarinoiden tulla ja selvittää aiheutunutta kipua, Jackelén sanoo.

Ruotsi ei ole koskaan ollut homogeeninen

Katarina Pirak-Sikku muistuttaa, että saamelaisille pitää antaa mahdollisuus itse keskustella historiastaan ja sen merkityksestä heille. Hänen mukaansa on kuitenkin lähes mahdotonta saada tutkimustukea saamelaisten historiaan liittyviin tutkimusprojekteihin.

– Meillä on paljon taakkaa, jota olisi hyvä käydä läpi, Pirak-Sikku sanoo.

Nämä aiheet kiinnostavat häntä, koska monet eivät halua puhua niistä ollenkaan.

– Rotubiologia tiivistää paljon Ruotsin 1900-luvun alun politiikasta. Miten pääsemme irti ihmisten leimaamisesta, rakentamaan suhteita ja luomaan tasa-arvoa, Pirak-Sikku kysyy.

Antje Jackelénin mukaan meidän on myös päästävä myytistä, jonka mukaan Ruotsi on ollut homogeeninen maa.

– Björn Söderin määritelmän mukaan minäkään en ole ruotsalainen, eikä Ruotsi ole koskaan ollut ruotsalainen. Kansakuntamäärittelyt ovat uusia ja ihminen voi tuntea lojaalisuutta useampaa maata kohtaan, Saksassa syntynyt Jackelén sanoo.

Myös Maja Hagerman korostaa, että Ruotsissa on ollut monta kansaa, jotka puhuvat muuta kuin ruotsia – esimerkiksi meänkieltä ja saamea.

– Silti en kuullut sanaakaan saamea koulussa, hän sanoo.

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto
 

Arkisto

Uusimmat uutiset