”Tärkeintä on tukea laadukkainta tutkimusta”

Ruotsalainen Riksbankens Jubileumsfond perustettiin 1960-luvun puolivälissä, ja säätiö viettää parhaillaan 50-vuotisjuhlaa. Vuosittain se jakaa tutkimustukea lähes 500 miljoonan Ruotsin kruunun edestä. Jatkossa säätiö haluaa edistää kansainvälistä tutkimusyhteistyötä.

– Vastaanottovirkailijamme saa päivittäin puheluita ihmisiltä, jotka luulevat soittaneensa keskuspankkiin, vaikka meillä ei tänä päivänä ole enää mitään tekemistä Ruotsin keskuspankin kanssa, säätiön tutkimussihteeri Torbjörn Eng sanoo.

Sodanjälkeisessä Ruotsissa vallitsi vankka usko tutkimuksen mahdollisuuksiin vaikuttaa myönteisesti yhteiskunnan kehitykseen. Keskeiset poliittiset päättäjät keskustelivat erilaisista mahdollisuuksista tukea tutkimusta. Silloin syntyi idea eduskunnan omasta tutkimussäätiöstä.

– Primus motorina toimi Ruotsin silloinen pääministeri Tage Erlander, joka itse oli hyvin kiinnostunut tutkimukseen liittyvistä kysymyksistä. Joulukuussa 1964 eduskunta päätti perustaa uuden säätiön, jonka keskeinen tavoite oli tukea yhteiskuntatutkimusta.

Alkupääoma tuli lahjoituksena Ruotsin keskuspankilta (Sveriges riksbank), minkä takia säätiö myös nimettiin keskuspankin mukaan. Samalla haluttiin huomioida, että oli kulunut 300 vuotta Ruotsin keskuspankin perustamisesta.

Hyvän hallinnon ansiosta pääoman arvo on noussut vakaasti. Nykyään säätiön pääoma on 12 miljardia Ruotsin kruunua. Kun palkansaajasäätiöt lakkautettiin 1990-luvun aikana RJ sai 1,5 miljardia lisää pääomaa. Kaikkia rahoja ei kuitenkaan ole tarkoitus jakaa pois.

– Säätiömme on tarkoitus toimia ikuisesti. Emme siis koske pääomaan, vaan käytämme tuottomme tutkimustukiin. Hyvän tuoton ansiosta voimme jakaa noin 450–500 miljoonaa kruunua tutkimustukia vuodessa.

Määrittelee ajanjaksoja, ei tutkimusta

Käynnissä olevaa 50-vuotisjuhlaa juhlitaan yli vuoden ajan. Eduskunta hyväksyi RJ:n säännöt joulukuussa 1964, toukokuussa 1965 hallitus kokoontui ensimmäistä kertaa ja saman vuoden lokakuussa säätiö jakoi ensimmäiset tutkimustukensa.

Koska eduskunta päätti RJ:n perustamisesta, on suhteet eduskuntaan edelleen vahvat. Säätiön hallituksessa ja arviointiryhmissä istuu kansanedustajia.

– Mutta he eivät koskaan saa puuttua tutkimushakemusten tieteelliseen arviointiin, Torbjörn Eng (kuvassa) sanoo.

Säätiön perustamisvaiheessa sen tärkeimmäksi päämääräksi määriteltiin pätevän humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen tukeminen, ja sama päämäärä pätee edelleen.

RJ tukee kolmivuotisia projekteja sekä jopa kahdeksan vuotta kestäviä tutkimusohjelmia. Tämän lisäksi säätiö tukee tutkimuksen infrastruktuuria – esimerkiksi arkistojen digitalisointia sekä konferensseja ja tutkimustyöpajoja.

– Noin 75–80 prosenttia tutkimustuestamme jaetaan niin kutsuttujen open callsien perusteella. Silloin tutkijat itse saavat kokeilla ideoitaan ja kilpailla tuista muiden tutkijoiden kanssa. Emme määrittele tutkimuksen sisältöä, ainoastaan projektin kestoa. Tärkein kriteeri on se, että hakijat ovat väitelleitä tohtoreita.

Open callsien tai bottom up -tukien lisäksi RJ tekee myös teemasatsauksia, joiden kautta loput 25 prosenttia tutkimustuista jaetaan.

Uusia kysymyksiä ja vastauksia

Juhlavuoden kunniaksi säätiö varasi 100 miljoonaa kruunua uudenlaiselle tutkimukselle. Säätiö toivoi tutkijoilta monitahoisia kysymyksiä aikakautemme yhteiskunnallisista ja tieteellisistä haasteista.

– Halusimme tutkijoiden miettivän nykypäivän ja tulevaisuuden avainkysymyksiä laajemmin. Etsimme globaaleja perspektiivejä sekä valtionrajoja ja tieteenalojen rajoja rikkovaa yhteistyötä.

Vähintään yhden hakijoista piti toimia ulkomaalaisessa yliopistossa.

– Mielenkiinto ylitti kaikki odotuksemme. Toivoimme noin sataa hakemusta, mutta niitä tuli tuplasti enemmän. Lopulta kahdeksalle työryhmälle myönnettiin apuraha, Torbjörn Eng kertoo.

Tulevaisuutta on mahdotonta ennustaa, mutta Eng uskoo humanistisen tutkimuksen siirtyvän suurten datamäärien, niin kutsutun big datan, hyödyntämiseen.

– Suurten tietokantojen avulla voimme esittää uusia kysymyksiä ja saada uusia vastauksia. Big data on vielä hyvin uutta, ja se ei ehkä vielä ole vastannut tutkijoiden korkealle asetettuja odotuksia. Varsinkin tutkimusmenetelmiä pitää vielä kehitellä. Monet tietokannat ovat kansallisia, mutta mitä tapahtuisi, jos voisimme vertailla tietoa eri maista?

Kansainvälistyminen välttämätöntä

Säätiö ei halua keskittyä ainoastaan Ruotsin rajojen sisälle – vaan katsetta suunnataan yhä enemmän ulkomaille. RJ haluaa tukea ruotsalaisen tutkimuksen kehitystä edistämällä kansainvälistymistä. Jo nyt muissa maissa toimivat tutkijat voivat hakea RJ:n tukia, ja säätiö on mukana useassa kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä – varsinkin Pohjoismaissa.

– Ruotsi on pieni maa ja jääviys on tavallista. Sen takia turvaudumme yhä useammin ulkomaalaisiin tutkimushakemusten tarkastajiin. Samalla he antavat tarvittavaa, uudenlaista perspektiiviä ja edistävät siten ruotsalaisia tutkimusympäristöjä.

Torbjörn Engin mukaan kansainvälistyminen on välttämätöntä.

– Haluamme tutkijoiden tekevän töitä kansainvälisemmin kannustamalla liikkuvuuteen.

Eng huomauttaa, että ruotsalaisten tutkijoiden saadessa työkokemusta kansainvälisissä tutkijaryhmissä se voi myös parantaa heidän mahdollisuuksiaan saada rahoitusta muun muassa arvostetusta ERC:stä (European Research Council).

– Tärkeintä on kuitenkin tukea laadukkainta tutkimusta. Keskeistä on myös jatkuva dialogi päättäjien ja tutkimusalueen muiden toimijoiden kanssa, jotta RJ voi myötävaikuttaa ruotsalaisen humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen kehitykseen, Torbjörn Eng sanoo.

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto

Arkisto

Uusimmat uutiset