”Parempi yhteiskunta keskustelun avulla”

Faktojen ja paremman keskustelutason avulla maailmaa voi parantaa – tai ainakin auttaa yhteiskuntaa oikeille raiteille. Näin uskoo ruotsalaisen ajatushautomo Foresin toimitusjohtaja Mattias Goldmann.

– Ajatushautomossa kiteytyy eri maailmojen parhaat puolet. Meidän ei esimerkiksi tarvitse miettiä mielipidemittauksia tai tyytyväisiä jäseniä.

Näin sanoo ajatushautomo Foresin toimitusjohtaja Mattias Goldmann, joka on aikaisemmin ollut kunnallispoliitikko, tehnyt töitä eduskunnassa, lobbarina, kansalaisjärjestöissä ja yliopistomaailmassa. Puolitoista vuotta sitten hänet rekrytoitiin Foresiin, joka omin sanoin on vihreä ja liberaali ajatushautomo.

– Me uskomme ihmiseen ja uskomme, että ratkaisemme ilmastoon liittyvät haasteet parhaiten markkinatalouden avulla.

Fores haluaa välittää merkityksellistä tutkimustietoa, nostaa poliitikkojen katseita ja auttaa elinkeinoelämää pysymään tutkimuksen ja politiikan kärryillä.

– Minulle ajatushautomo tarkoittaa ideakeskustelua, haluamme syventää ja parantaa keskustelua ja yhteiskuntaa.

Nyt esimerkiksi maahanmuuttoon ja ilmastoon liittyvät kysymykset ovat erittäin ajankohtaisia.

– Luulen, että saamme paremman yhteiskunnan paremman keskustelun avulla.

Goldmann painottaa faktojen tärkeyttä keskustelussa sekä maahanmuutosta että globaalista ilmastouhkasta.

– Monia poliittisia päätöksiä tehdään virheellisten mielikuvien perusteella, myös yksityishenkilöt pohjaavat päätöksiään vääriin mielikuviin. Monet tahot haluavat myös antaa vääränlaisen kuvan maailman tilasta edistääkseen omaa asiaa. Aina tulee olemaan vahvoja vastavoimia, mutta lopussa fakta voittaa, Goldmann sanoo.
 

Foresin toimitusjohtaja Mattias Goldmann viihtyy ajatushautomossa. Kuva: Fores.
Foresin toimitusjohtaja Mattias Goldmann viihtyy ajatushautomossa. Kuva: Fores.

Täydentävät toisiaan

Fores on jonkin aikaa tehnyt yhteistyötä Demos Helsingin kanssa. Yhteistyö syntyi Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston koordinoiman projektin kautta, jonka ideana on luoda uusia suhteita suomalaisten ja ruotsalaisten ajatushautomoiden välille. Vuodesta 2011 asti käynnissä ollut projekti haluaa samalla lisätä tietoutta toisesta maasta. Goldmannin mukaan Fores ja Demos Helsinki täydentävät toisiaan hienosti.

– Me keskitymme ajankohtaisiin asioihin, kun taas Demos Helsinki katsoo 15 vuoden päähän. He nostavat katseemme, ja me saamme heitä miettimään nykyhetkeä.

Yhdessä he ovat miettineet muun muassa niin kutsuttua internet of NO things -periaatetta. Eli internetiä, jossa ei keskitytä itse teknologiaan. Demos Helsingin ja Foreksen mukaan tekniikan rooli pienenee, kun siitä tulee luonnollinen osa arkeamme. Teorian mukaan jatkossa ei esimerkiksi aina tarvitse kokoustaa fyysisesti samassa tilassa.

– Joskus täytyy tietysti nähdä ihan oikeasti, mutta tämä on vasta alkutekijöissään. Nykyään kaikki tieto löytyy myös kaikkialta ilmaiseksi – mitä tapahtuu omistusoikeudelle ja yrittämiselle?

Alla linkki Demos Helsingin ja Foresin seminaariin, joka järjestettiin elokuussa Tukholmassa. Lue lisää aiheesta Demos Helsingin verkkosivuilta.

Yhteistyö Demos Helsingin kanssa on ollut mielenkiintoista ja antoisaa. Goldmannin mukaan yhteistyöstä toisen maan ajatushautomon kanssa löytyy monia etuja.

– Suomella on esimerkiksi kovemmat tavoitteet uusiutuvaan energiaan liittyen kuin Ruotsilla, tämä auttaa meitä ymmärtämään tilannetta paremmin. Toisaalta me tiedämme enemmän maahanmuutosta ja voimme auttaa Suomea siihen liittyvissä kysymyksissä.

Goldmann tekisi mielellään lisää yhteistyötä Suomen kanssa. Hän peräänkuuluttaa suomalaisia post doc -tutkijoita, joita kiinnostaa muun muassa ympäristö ja markkinat, migraatio ja globaali demokratisoituminen, ja toivottaa heidät Foresin piiriin.

Pohjoismainen yhteistyö hyvää – mutta ei aina

Pohjoismaisella yhteistyöllä voidaan saavuttaa paljon hyvää – maat voivat tuoda oman tietotaitonsa esiin ja muut maat hyötyä kokemuksista. Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston mielestä sekä Suomi että Ruotsi hyötyvät lisääntyvästä yhteistyöstä kaikilla tasoilla.

Maat voivat oppia toisiltaan, varsinkin kun yhteiskuntarakenteet ovat erittäin samankaltaisia. Ajatushautomot ovat tärkeitä toimijoita varsinkin yhteiskuntaan liittyvässä keskustelussa. 

Esimerkiksi tutkimusinstituutti Nordregio on vertaillut miten kuljetusten ympäristövaikutukset ovat vähentyneet Pohjoismaissa.

– Yhtäläisyyksistä saamme kosketuspintaa, samalla voimme oppia toistemme parhaista puolista. Norja tietää eniten sähköautoista, Ruotsi biosähköstä, Suomi metsän hyödyntämisestä ja Tanska tuulivoimasta.

Nyt Ruotsilla on myös pohjoismaisen yhteistyön ministeri, joka voi omalta osaltaan edesauttaa yhteistyötä. Toisaalta Goldmannin mielestä pohjoismainen yhteistyö ei aina ole oikea lähtökohta.

– Usein yritämme tunkea neliötä ympyrään, mutta tietyillä osa-alueilla Pohjoismaissa on samankaltainen lainsäädäntä, ja silloin yhteistyö voi olla toimivaa, Goldmann sanoo ja mainitsee muun muassa julkisuusperiaatteen.

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto

Arkisto

Uusimmat uutiset