Suomessa leikataan seuraavat neljä vuotta

Seuraavan neljän vuoden aikana Suomea johtaa Keskustasta, Kokoomuksesta ja Perussuomalaisista koostuva hallitus. Agendalla on leikkauksia samalla kun Suomi halutaan saada nousuun. Professori Göran Djupsund kommentoi Suomen poliittista tilaa Addetolle.

Toisin kuin vuonna 2011, jolloin hallitusneuvottelut venyivät ja Suomi lopulta sai kuudesta puolueesta koostuvan sateenkaarihallituksen, Juha Sipilä onnistui esittelemään uuden hallituksen suhteellisen nopeasti. Tällä kertaa hallitus koostuu vain kolmesta puolueesta.

Seuraavan neljän vuoden aikana Suomea johtaa kolme suurinta puoluetta – Keskusta, Perussuomalaiset ja Kokoomus.

– Itse luulin hallituksen rakentuvan Keskustasta, Kokoomuksesta, Vihreistä ja Ruotsalaisesta kansanpuolueesta. Tämä hallitus olisi saanut tarpeeksi hyvän enemmistön. Nyt Juha Sipilä on vähän panttivankina omassa hallituksessaan ja voi joutua vähemmistöön, sanoo professori Göran Djupsund Åbo Akademista.

Jos Perussuomalaiset ja Kokoomus ovat samaa mieltä jossain kysymyksessä, he voivat asettua Keskustaa vastaan, mikä puolestaan johtaa vaikeisiin tilanteisiin Juha Sipilälle.

Djupsundin mukaan sekä Vihreät että Rkp olisivat olleet valmiita hallitukseen, mitään suuria erimielisyyksiäkään ei löytynyt. Jos hallituksessa olisi ollut vain yksi suuri puolue, Keskustalla olisi ollut vahvempi rooli

– En uskonut että Sipilä olisi ollut puoluetaktikko, luulin häntä pragmaattisemmaksi.

Suomen pääministeri Juha Sipilä, Keskusta. Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta.
Suomen pääministeri Juha Sipilä, Keskusta. Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta.

Perussuomalaiset hallituksessa ensimmäistä kertaa

Tällä kertaa Perussuomalaisille oli selvää, että puolue istuisi hallituksessa. Heille tarjottiin paikka jo neljä vuotta sitten, mutta silloin Timo Soinin puolue ei lähtenyt mukaan.

– Tämä on jo uskottavuuskysymys, jos pärjää näin hyvin kaksi kertaa vaaleissa on pakko olla hallituksessa. Tämä oli myös Soinin viimeinen mahdollisuus ministeripestiin – nyt tai ei koskaan.

Göran Djupsundin mukaan Soini olisi ollut kiinnostunut hallituspaikasta jo neljä vuotta sitten, mutta Perussuomalaiset eivät vielä silloin olleet valmiita.

– Kaikki haluavat olla johtamassa Suomea, koska oppositiosta on vaikea vaikuttaa.

Reaktiot Perussuomalaisten hallituspaikasta ovat olleet näkyviä – sekä perinteisessä mediassa että varsinkin sosiaalisessa mediassa. Monet rinnastavat Perussuomalaiset äärioikeistolaisiin puolueisiin, mutta Djupsund muistuttaa ettei puoluetta voi verrata esimerkiksi Ruotsidemokraatteihin.

– Perussuomalaiset ja Ruotsidemokraatit eivät tule samalta planeetalta. Perussuomalaisten ideologia perustuu 70-luvun sosiaalidemokratiaan, mutta kyllä puolueessa on myös kansallismielinen ryhmittymä.

Suomalaisessa politiikassa Perussuomalaisilla on ihan eri asema kuin Ruotsidemokraateilla Ruotsissa. Ruotsin eduskuntavaalien jälkeen syksyllä 2014 puolue sai vaa’ankieliaseman, joka vaikeutti hallitusneuvotteluja blokkipolitiikan Ruotsissa. Tilanne ratkaistiin joulukuun sopimuksella, jota Göran Djupsund kritisoi vahvasti.

– Mielestäni sopimus on periaatteen vastainen demokratian näkökulmasta. Ruotsin olisi pitänyt miettiä blokkipolitiikan hylkäämistä, en usko että tämä toimii jatkossa. 

Leikkauksia odotettavissa

– Vaalien suurimmat yllätykset olivat Keskustan kova menestys ja että Perussuomalaiset onnistuivat pitämään asemansa, Göran Djupsund sanoo.

Samalla vasemmistolla (Sosiaalidemokraatit ja Vasemmistoliitto) on vähemmän kuin 25 prosenttia äänistä.

– Tämä on historiallisen alhainen luku ja vain vähän enemmän kuin Keskustalla yksin. Monet yleensä vasemmistoa äänestävät ovat nyt äänestäneet Perussuomalaisia.

Puolue kuvailee itseään kansan puolueena, mutta monet hallituksen suunnittelemista leikkauksista kohdistuvat juuri tavallisiin ihmisiin.

– On tuhannen dollarin kysymys, miten tämä selitetään äänestäjille. Kun leikkaukset toteutuvat, tulee Perussuomalaisilla olemaan vaikeaa.

Tämän takia Göran Djupsund ei usko, että Perussuomalaiset istuvat hallituskauden loppuun. Varsinkin jos puolue haluaa pärjätä seuraavissa vaaleissa.

– Otolliseen aikaan ennen seuraavia vaaleja puolue voi jättää hallituksen jonkun symbolisen leikkauskysymyksen ansiosta, Djupsund spekuloi.

Suomen uusi valtioneuvosto. Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta.
Suomen uusi valtioneuvosto. Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta.

Tasa-arvo ei tärkeä kysymys

Mediassa on keskusteltu paljon tasa-arvosta – tai tasa-arvoaspektin puuttumisesta hallitusohjelmassa. Kesäkuussa 85 professoria otti kantaa muun muassa tasa-arvon puolesta yhteisessä vaatimuksessa. Professorien mukaan naiset tulevat kärsimään eniten kaavailluista leikkauksista.

– On selkeää, ettei tasa-arvokysymykset ole etusijalla hallituksessa, Göran Djupsund sanoo.

Pääministeri Juha Sipilä kommentoi mediassa, että ensin tehdään uudistukset ja sen jälkeen arvioidaan niiden vaikutus.

– Mutta hän on ilmeisesti unohtanut, että vaikutukset pitäisi selvittää etukäteen. Juuri nyt keskitytään talouskasvuun, kaikki muut kysymykset ovat jääneet varjoon.

Samalla kun taloutta halutaan saada uuteen nousuun, monet leikkaukset kohdistuvat suomalaisten ostovoimaan. Muun muassa OECD on muuttanut Suomen talousennustetta huonompaan, koska ostovoima heikkenee.

– Asuntomarkkinoilla tulee olemaan hiljaista. Ihmiset eivät halua ostaa uusia autoja tai matkustaa. Talous laantuu, ja tämä vaikuttaa suoraan Suomen bruttokansantuotteeseen.

Koulutuslupaukset unohdettiin

Tasa-arvon ohella koulutuksesta on keskusteltu paljon. Suunnitellut koulutusleikkaukset ovat muun muassa johtaneet mielenosoitukseen. Kaikki puolueet lupasivat ennen vaaleja koulutuksen pysyvän samalla tasolla, mutta suunnitelman mukaan koulutuksesta leikataan 600 miljoonaa euroa.

– Tämä on hieman huomattavaa ellei jopa historiallista. Kaikki ovat muuttaneet mieltänsä vaikka puolueiden viesti oli niin selkeä ennen vaaleja. Esimerkiksi uusi opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen piti vappuna puheen, jossa hän sanoi ettei koulutuksesta tulla leikkaamaan. Ja mitä nyt tapahtuu? Koulutuksesta leikataan.

Djupsundin mukaan nyt halutaan luopua ideasta, että ”kaikki” tähtäisivät ylempään korkeakoulututkintoon.

– Yleinen koulutustaso halutaan tarkistaa, hän sanoo.

Samalla kun yliopistokoulutuksesta ja tutkimuksesta leikataan, halutaan luoda huippuyksikköjä, joiden toivotaan johtavan innovaatioihin. Ideana on, että osa tutkimuksesta saa vähemmän tukea, kun taas huippuyksiköt saisivat enemmän.

– Mutta miten rahoitus jaetaan? Miten nyt voidaan tietää, mitkä tutkimusalueet ovat tulevaisuudessa tärkeitä? Päättäjät luulevat tietävänsä aika paljon, Djupsund sanoo.

Alexander Stubb (Kokoomus), Timo Soini (Perussuomalaiset) ja Juha Sipilä (Keskusta) johtavat Suomea seuraavat neljä vuotta. Göran Djupsundin mukaan heillä ei ole paljon kokemusta Suomen johtamisesta. Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta.
Alexander Stubb (Kokoomus), Timo Soini (Perussuomalaiset) ja Juha Sipilä (Keskusta) johtavat Suomea seuraavat neljä vuotta. Göran Djupsundin mukaan heillä ei ole paljon kokemusta Suomen johtamisesta. Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta.

Yhteiskuntasopimuksella kovaa peliä

Göran Djupsundin mukaan hallitus on jo joutunut perääntymään muutamassa kysymyksessä.

– Nyt kysymys kuuluu joutuvatko he perääntymään vielä enemmän, Djupsund pohtii.

Hän mainitsee yhteiskuntasopimuksen, jota Juha Sipilän hallitus yrittää ajaa kovaa läpi.

– Sipilä on antanut suoran uhkauksen leikkauksista, ellei yhteiskuntasopimusta saada aikaan. Tämä on hemmetin kovaa peliä. Jos sopimusta ei saada allekirjoitettua ennen syksyä, pitäisi leikkaukset panna toimeen.

Göran Djupsund ei kuitenkaan usko, että tässä käy ihan näin.

– Sekä hallitus että työmarkkinaosapuolet joutuvat antamaan periksi. Tilanteessa on kuitenkin jotain hieman sisilialaista – vaaditaan ja uhkaillaan.

Djupsundin mukaan kyse on uudesta elementistä suomalaisessa politiikassa.

– Tämä kielii siitä, että Juha Sipilällä, Timo Soinilla ja Alexander Stubbilla on loppupeleissä vähän kokemusta Suomen johtamisesta. Kovat panokset ovat ristiriidassa suomalaiseen neuvottelukulttuuriin.

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto
 

Arkisto

Uusimmat uutiset