”Blogien kautta puolueet luovat yhteisöjä”

Rasismi- ja ennakkoluulotutkimus on aina kiinnostanut Katarina Petterssonia. Nyt hän tutkii Helsingin yliopiston jatko-opiskelijana oikeistopopulistista retoriikkaa suomalaisissa ja ruotsalaisissa poliittisissa blogeissa. Hän viihtyy jatko-opiskelijana, mutta hänen mielestään yliopisto voisi tehdä enemmän tukeakseen tohtorikoulutettavia.

– Olen periaatteessa aina ajatellut, että tutkimus voisi sopia minulle. Koen tärkeänä ja mielenkiintoisena saada syventyä yhteen aiheeseen, tammikuussa 2014 jatko-opiskelijana aloittanut Katarina Pettersson kertoo.

Pettersson on opiskellut sosiaalipsykologiaa Helsingin yliopistossa ja suorittanut poikkitieteellisen ihmisoikeuden maisterintutkinnon Lontoossa.

– Opintojen jälkeen halusin tehdä jotain konkreettista, joten tein pari vuotta töitä. Mutta sitten ajatus jatko-opinnosta tuli taas mieleeni.

Tutkimuksessaan Katarina Pettersson vertaa oikeistopopulistista retoriikkaa Suomessa ja Ruotsissa sosiaalipsykologisesta näkökulmasta.

– Keskityn poliittisiin blogeihin, miten retoriikka eroaa perinteisestä mediasta? Yritän luoda kuvaa puolueiden poliitikoista ja heidän retoriikastaan.

Puolueilla tarkoitetaan tässä Ruotsidemokraatteja ja Perussuomalaisia. Jo maisterintutkintoaan varten Pettersson tutki Ruotsidemokraattien retoriikkaa.

– Minua on aina kiinnostanut miten ennakkoluulot, rasismi ja syrjintä ilmaistaan kielellisesti.

Tutkimusaihe on erittäin arkaluonteinen. Sekä Pettersson että hänen kollegansa saavat kestää kritiikkiä ja jopa uhkailua.

– On tärkeää pitää yksityiselämä todella yksityisenä.

Samanlainen retoriikka Suomessa ja Ruotsissa

Tutkimuksessaan Pettersson keskittyy kolmeen eri bloggaajatyyppiin Perussuomalaisissa ja Ruotsidemokraateissa: erittäin maahanmuuttokriittiset miespoliitikot, naispoliitikot ja johonkin etniseen tai kulttuuriseen vähemmistöön kuuluvat poliitikot.

– On erittäin mielenkiintoista tutkia oikeistopopulistisen naispoliitikkojen maailmankuvaa. On myös mielenkiintoista nähdä, miten tärkeitä kanavia blogit ovat.

Ruotsidemokraateille ei haluta antaa näkyvää roolia Ruotsissa, mutta blogien ja sosiaalisen median kautta sanoma kulkeutuu monelle.

– Blogien kautta voidaan houkutella äänestäjiä ja luoda yhteisöjä heidän kanssaan, Pettersson selittää.

Addeton puoluevertailussa Ruotsidemokraattien ja Perussuomalaisten erilaiset taustat selittävät heidän erilaisen kohtelun kummassakin maassa. Monien ruotsalaisten mielestä Ruotsidemokraatit eivät kuulu politiikkaan, kun taas Perussuomalaiset ovat nyt mukana hallitusneuvotteluissa.

– On ollut mielenkiintoista nähdä kuinka samanlainen retoriikka Ruotsidemokraateilla ja Perussuomalaisilla kuitenkin on, esimerkiksi maahanmuutosta puhuttaessa, vaikka Ruotsi ottaa vastaan paljon enemmän maahanmuuttajia kuin Suomi.

Petterssonin mukaan argumentit ovat samankaltaisia, vaikka tilanne näyttää erilaiselta Suomessa ja Ruotsissa.

– Mutta Ruotsidemokraateilla on vahva marttyyrirooli. Heidän retoriikastaan huomaa selvästi, että heidän täytyy itse puolustella kantojaan, kukaan ei halua kuunnella heitä. Mutta kuinka kauan heidät voi siivuttaa?

Petterssonin mukaan myös puolueohjelmat ovat yllättävän samanlaisia. Virallisesti puolueiden välillä ei ole mitään yhteistyötä, ja esimerkiksi Perussuomalaisten puoluejohtaja Timo Soini haluaa pysyä loitolla Ruotsidemokraateista.

– Epävirallinen yhteistyö lisääntyy kuitenkin koko ajan, Pettersson sanoo.
 

Kent Ekeroth on Ruotsidemokraattien yksi maahanmuuttokriittisimmistä edustajista. Kuva: Kuvakaappaus Kent Ekerothin blogista.
Kent Ekeroth on Ruotsidemokraattien yksi maahanmuuttokriittisimmistä edustajista. Kuva: Kuvakaappaus Kent Ekerothin blogista.

”Rankingpisteet kiilaavat tutkimuksen edelle”

Katarina Pettersson toivoo väittelevänsä vuonna 2017, mutta paljon riippuu rahoituksesta. Toistaiseksi hän on saanut rahoituksen aina vuodeksi kerrallaan.

– Pitää olla jäitä hatussa, jos on stipendirahoitettavana – taloudellista epävarmuutta pitää kestää.

Yliopiston talousfokus saa negatiivista palautetta Petterssonilta. Hänen mukaansa tehokkuus ja talousajattelu vaikuttaa nyt olevan tärkeintä yliopistolla.

– Tutkimuksen määrä ja rankingpisteet vaikuttavat olevan tärkeämpiä kuin itse tutkimus, Pettersson huomauttaa.

Tutkimustyö sopii kuitenkin hänelle.

– On hienoa ettei minun tarvitse stressata aiheesta toiseen, voin syventyä yhteen aiheeseen.

Tohtorikoulutettavan arki on kuitenkin yksinäistä, Petterssonin mukaan sosiaalinen yhteisö yliopistolla on erittäin tärkeä.

– Minulla on hyvä ohjaaja ja tukevia kollegoita. Hyviä kursseja ja seminaareja on myös järjestetty, ja kansainvälinen tuki on myös ollut tärkeää.

Helsingin yliopiston uudet jatko-opiskelijoita koskevat säännöt tekevät työstä vaikeampaa. Ne jatko-opiskelijat, jotka eivät ole Helsingin yliopiston palkkalistoilla joutuvat nykyään maksamaan työhuoneestaan yliopiston tiloissa.

– Tämä on johtanut eriarvoisuuteen, saman aineen tohtorikoulutettavat ovat nyt eri asemissa.

Pettersson on itse päättänyt maksaa työhuoneesta – ainakin toistaiseksi.

– Kyseessä on pieni summa yliopistolle, mutta tuntuva summa tutkijoille. Työhuonevuokra on myös johtanut työyhteisöjen hajaantumiseen.

Tutkijanura mahdollinen

Laura Huhtasaari on yksi Petterssonin tutkimista naisbloggaajista, Jussi Halla-aho kuuluu taas maahanmuuttokriittisten joukkoon. Kuva: Laura Huhtasaari. Laura Huhtasaari on yksi Petterssonin tutkimista naisbloggaajista, Jussi Halla-aho kuuluu taas maahanmuuttokriittisten joukkoon. Kuva: Laura Huhtasaari.

Katarina Petterssonin mukaan akateemisen maailman tulevaisuus Suomessa on kaksipiippuinen.

– On paljon hälyttäviä suuntauksia. Tehokkuus- ja talousajattelu on osa kaikkia päätöksiä. Tämä johtaa ongelmiin, tutkijoiden eriarvoisuus lisääntyy ja tutkimuksen laatu voi laskea.

Petterssonin mielestä ylipistoa ei voida johtaa kuin yritystä.

– Jos toiminta saa olla etualalla yliopisto voi kehittyä oikeaan suuntaan.

Tuleva ura yliopistolla ei kuitenkaan ole poissuljettu. Pettersson jatkaisi mielellään tutkijana myös väiteltyään, mutta kyse on taas rahoituksesta.

– Tai pestistä yliopistolla. Voisin myös kuvitella tekeväni töitä jossain organisaatiossa tai ministeriössä. Tärkeintä on, että saan tehdä töitä samankaltaisten asioiden piirissä kuin nyt. Haluan kokea tekeväni hyödyllistä työtä, ja syventyä minua kiinnostavaan aihepiiriin, Katarina Pettersson sanoo.

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto

Arkisto

Uusimmat uutiset