”Suomen koulumenestys ei johdu poliittista uudistuksista”

Suomen koulujärjestelmää on kehuttu koko maailmassa loistavien Pisa-tulosten jälkeen. Nyt tutkija Gabriel Heller Sahlgren kuitenkin kyseenalaistaa Suomen koulumenestystä uudessa raportissa.

Raportissa Real Finnish lessons: The story of an education superpower tutkija Gabriel Heller Sahlgren tuktii, miksi Suomen Pisa-tulokset ovat heikentyneet 2000-luvun alun huipputulosten jälkeen. Hänen mukaansa aikaisemmat huipputulokset eivät ole onnistuneen koulupolitiikan ansioita, vaan johtui yhteiskunnan nopeasta kehityksestä sodan jälkeisessä Suomessa.

– Koulujen ja opettajien kehuttu autonomia on hyvä esimerkki. Ennen 1990-lukua Suomen opetusjärjestelmä oli tiukasti säädelty, esimerkiksi opetussuunnitelma oli erittäin yksityiskohtainen. Opettajat joutuivat jopa kirjoittamaan luokkapäiväkirjaa opetetuista aiheista. Tulokset paranivat 1970-luvusta lähtien ja huippu saavutettiin 2000-luvun alussa – juuri kun desentralisaatio saatettiin loppuun, Heller Sahlgren kirjoittaa mielipidekirjoituksessa Dagens Nyheterissä

Suomi on kehittynyt samalle tasolle muiden maiden kanssa

Gabriel Heller Sahlgrenin mukaan Suomen Pisa-tulokset ovat laskeneet, koska Suomi muistuttaa enemmän ja enemmän muita kehittyneitä maita.

– Nopean kehityksen alun vahva työetiikka ja koulutusfokus johtaa loppupeleissä tyytyväisyyteen, Heller Sahlgren kirjoittaa.

Hänen mukaansa oppilasjohtoisempi opetus ei ole oikea suunta.

– Vuonna 2016 voimaan tulevassa opetussuunnitelmassa oppilaiden vaikutusvalta on lisääntynyt. Tämä on sama suunta kuin Ruotsissa.

Heller Sahlgrenin mukaan oppilaiden lisääntyneessä vaikutusvallassa on ongelmansa, hänen mukaansa myös ruotsalaisten poliitikkojen pitää miettiä tätä.

Ei hälyttävän huonoja tuloksia

Suomen Pisa-koordinaattori Jouni Välijärven, Jyväskylän yliopisto, mukaan Suomen heikentyneet Pisa-tulokset eivät ole niin hälyttäviä. Hänen mukaansa notkahdus saattaa selittyä nuorten ajankäytön murroksella, Helsingin Sanomat kirjoittaa

Pisa-vertailun kehittäjä Andreas Schleicher on samoilla linjoilla Välijärven kanssa.

– Vielä 1960-luvulla, kun suomalaisten koulujen opetus oli perinteisimmillään, oppimistulokset olivat vain keskitasoa. Vasta 1970- ja 80-lukujen taitteessa tapahtuneiden muutosten jälkeen oppimistulokset alkoivat parantua. Uusimpien tulosten notkahdus on hyvin pieni", Andreas Schleicher sanoo Helsingin Sanomille.

Kooste: Michaela von Kügelgen / Addeto

Arkisto

Uusimmat uutiset