”Kaikki lähtijät ovat erilaisia”

Miksi nuori radikalisoituu ja haluaa lähteä sotimaan ISIS:in riveissä? Nuoria on lähtenyt sekä Suomesta että Ruotsista, mutta millaisia eroja radikalismin torjunnan toimenpiteissä on Suomessa ja Ruotsissa? Tästä keskusteltiin Hanasaaren seminaarissa maaliskuussa.

Vuonna 2014 Islamilaisen valtion (ISIS) raivokas eteneminen Irakissa ja Syyriassa kiinnitti kansainvälisen yhteisön huomion. Yhä useampi henkilö myös Pohjoismaista on lähtenyt eri konfliktialueille ja palannut sieltä takaisin, Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus kirjoittaa seminaaristaan Nuoret radikalisoituneet Suomessa ja Ruotsissa.

Maaliskuussa järjestetyssä seminaarissa keskusteltiin Suomen ja Ruotsin keinoista estää nuoria lähtemästä sotaan, ja miten perheitä voitaisiin tukea.

Ekstremismin kansallisen yhteistyöverkoston puheenjohtaja Tarja Mankkinen sisäministeriöstä totesi, että ääriliikkeet eivät ole olleet suuri ongelma Suomessa viimeisten vuosikymmenten aikana. Kysymys on noussut esiin vasta viime vuosien aikana.

– 2012 teimme toimenpideohjelman, ja mietimme mikä lähestymistapa olisi oikea.

Mankkisen mukaan keskustelu väkivaltaisesta ekstremismistä siirtyy nopeasti puheeseen terrorismintorjunnasta, mitä pitäisi välttää. Hänen mukaansa keskustelun pitää olla avointa.

Sähköinen työkalupakki kehitteillä

Mankkinen listaa kolme Suomen turvallisuutta uhkaavaa tekijää. Arjen turvallisuutta häiritsevät lähinnä skinheadit ja uusnatsit, terrorismin uhka muodostuu ääri-islamin kannattajista, kun taas yksittäiset tekijät kuten koulusurmaajat uhkaavat turvallisuutta toisella tapaa. Mankkinen kertoo, että ekstremismin torjunnassa tehdään paljon töitä.

– Tiedon, tietoisuuden ja osaamisen lisääminen on tärkeää, kehittelemme muun muassa sähköistä työkalupakkia, josta olisi apua ruohonjuuritasolla työskenteleville ihmisille, Mankkinen sanoi esityksessään.

Tämän lisäksi tehdään säännöllisiä vuosikatsauksia kahdesti vuodessa, myös tietotalo-tilaisuuksia on järjestetty Suomessa. Sekä kansallinen että kansainvälinen koordinaatio on tärkeää. Myös median kanssa pitää tehdä yhteistyötä.

– Miten asioista voidaan kirjoittaa niin, ettei se lisää intoa lähteä ISIS:in riveihin, mutta niin että samalla varoitettaisiin tästä? Yhteistyö muslimiyhteisöjen on myös erittäin tärkeää, Mankkinen sanoo. 

Kuvakaappaus: Väkivaltaisen ekstremismin torjumisen kansallinen koordinaattori.

Yhteistyö on tärkeää

Seminaarin key note speaker Mona Sahlin totesi puheenvuoronsa alkuun, että Suomella ja Ruotsilla on paljon opittavaa toisistaan. Sahlin toimii Ruotsin hallituksen nimeämänä väkivaltaisen ekstremismin torjumisen kansallisena koordinaattorina. Hänet nimitettiin Ruotsin edellisellä hallituskaudella, mutta on jatkanut tehtävässään myös nykyisellä kaudella.

– Kaikki puolueet Ruotsidemokraatteja lukuun ottamatta pitävät minua hyvänä tyyppinä, Sahlin sanoi ja keräsi yleisön naurut.

Nauru ei kuitenkaan kestänyt kauan – Sahlinin sanoma oli selkeä ja pysäyttävä. Viranomaisten on pakko tehdä yhteistyötä, jotta voitaisiin olla nuorten tukena.

– Minun tehtäväni on sanoa viranomaisille, että heidän kuuluu tehdä yhteistyötä ja olla piittaamatta säännöistä. Vastuuta ei koko ajan voida sysätä jollekin muulle taholle.

Sahlin muistuttaa, että työtä pitää tehdä monella eri taholla. Tarvitaan poliisin työtä, mutta myös ennaltaehkäisevää työtä.

–Yleensä halutaan aina tietää, mitä mikäkin maksaa, mutta en voi koskaan näyttää konkreettisia lukuja omasta työstäni.

Perheitä pitää tukea

Väkivaltaisen ekstremismin torjuntatyö on kuitenkin tärkeää ja arvokasta – varsinkin kun kaikki lähtijät eivät ole samanlaisia. Sahlin korostaa, että jokaisella on omat syynsä liittyä Isiksen riveihin.

– On kyse paljon enemmästä kuin integraatiokysymyksestä – tämä on globaali ongelma. Puhuessamme ainoastaan lähtijöistä, emme koskaan saa oikeata kuvaa tilanteesta, Sahlin sanoo.

Hän huomauttaa, että kyseessä on propagandasota. Jokainen tietää miltä esimerkiksi hakaristi näyttää, mutta kuinka moni tunnistaa ISIS:in symbolin, Sahlin kysyy.

Mona Sahlin toivoo tukea perheille ja ”loikkareille”, kansallista tukipuhelinta, ekstremismin vastaista strategiaa ja asiantuntijaverkostoja. Hän peräänkuuluttaa myös avointa keskustelua.

– Islamofobia ja antisemitismi kasvaa koko ajan, mutta minä en voi puhua nuorille pojille islamin aatteesta, viestin pitää tulla imaameilta. En myöskään ole mikään mielipidepoliisi. Ekstremistiset ajatukset eivät ole väärin, mutta ideologian nimissä on väärin tehdä väkivaltaisia tekoja.

Sahlin muistuttaa, että väkivaltaiset teot osana poliittista strategiaa ovat uhka demokratialle. Alla voit katsoa Hanasaaren lyhyen haastattelun Mona Sahlinin kanssa (ruotsiksi).

Tarvitaan islamin opetusta kouluihin

Onks ne hyviksii vai pahiksii? Tätä kysyy moni musliminuori, kun ISIS tulee puheenaiheeksi, islamin opettaja Eeva-Liisa Leskinen kertoo puheenvuorossaan. Hänen mukaansa varsinkin yläasteikäiset haluavat puhua asioista.

Leskinen muistuttaa, että nuorilla muslimeilla ei ole mitään hyviä esikuvia.

– Jokainen nuori on idealisti ja haluaa muutosta, mutta saako nuori tavoitella islamin ihannetta Suomessa?

Moni musliminuori saa myös kotoa kuulla, ettei pitäisi käyttäytyä niin kuin suomalaiset. Koulussa nimitellään maahanmuuttajiksi tai vieraskielisiksi.

– En yhtään tykkää termistä uussuomalainen, tarvitsemme uuden kansallisen nimityksen. Monet musliminuoret eivät sano itseään suomalaisiksi, vaikka olisivat syntyneet Suomessa.

Leskinen ehdottaa termiä suomilainen.

– Siinä nimi tulisi valtion nimestä, eikä viittaisi etniseen kansalaisuuteen.

Eeva-Liisa Leskinen kaipaa myös lisää islamin opetusta suomalaisiin kouluihin.

– Suomalaisissa kouluissa ei puhuta islamin historiasta, muinaisen Egyptin opiskelu vaikuttaa olevan tärkeämpää.

Leskisen mielestä on myös tärkeää, että keskustelussa radikalisoituneista pitäisi kuulla myös muslimeja.

– Julkiseen keskusteluun tarvitaan muslimien omia raportteja ja palaajien kommentteja.

Seminaarin paneelikeskustelu. Kuva: Michaela von Kügelgen / Addeto.

Lisätietoa seminaarista

Seminaarissa puhui myös Helsingin poliisin ylikomisario Jari Taponen ja vapaa kolumnisti Osama Alaloulou. Seminaarin päätteeksi järjestettiin keskustelu, johon osallistui Mona Sahlin, Tarja Mankkinen, Maryan Abdulkarim (aktivisti), Hunderra Assefa (puheenjohtaja, Nuoret muslimit ry), Jari Taponen ja Ahmed Hassan (Islamilainen neuvosto). Keskustelua johti toimittaja Sara Rigatelli. Löydät lisätietoa Hanasaaren verkkosivuilta

Lue Svenska Ylen haastattelu Mona Sahlinin kanssa. Myös Helsingin Sanomat kirjoitti aiheesta.

Väkivaltaisen ekstremismin torjumisen kansallinen koordinaattori

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto
 

Arkisto

Uusimmat uutiset