Demokratiakehitys Suomessa ja Ruotsissa

Demokratian voimavirrat -tutkimushankkeessa 11 tutkijaa selvittää demokratiakehitystä Suomessa ja Ruotsissa vuosina 1890–2020. Hanketta johtaa professori Henrik Meinander Helsingin yliopistosta.

– Kevään 2013 aikana keskustelimme Hanasaaren kulttuurikeskuksessa, miten suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto voisi huomioida merkkivuoden 1917. Halusimme laajentaa näkökulmaa, ja tehdä siitä oleellisen yhteiskunnalle, joten päätimme vertailla demokratiakehitystä Suomessa ja Ruotsissa, professori Henrik Meinander (kuvassa) kertoo haastattelussa Addetolle.

Meinanderin arkityö historian professorina Helsingin ylipistossa saa nyt väistyä Demokratins drivkrafter -tutkimushankkeen alta.

– Tuntuu hienolta saada keskittyä tutkimukseen. Päästäkseen eteenpäin pitää saada paneutua aiheeseen täysin.
 

Hanke alkoi syksyn 2014 aikana ja päättyy vuonna 2017 – merkkivuonna jolloin Suomi juhlii 100-vuotista itsenäisyyttään.

– Mielestämme oli tarve keskustella demokratiakehityksestä vuoden 2017 alla, järjestämme muun muassa seminaareja. Eri projektien koordinointi on mielenkiintoista, pyrimme kehittämään uusia tutkimustapoja humanistisella alalla, Meinander kertoo.

Yhteensä 11 suomalaista ja ruotsalaista tutkijaa tutkivat demokratiakehitystä Suomessa ja Ruotsissa vuosina 1890–2020. Hankkeessa ovat mukana Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Södertörnin korkeakoulu, Tukholman yliopisto ja Uppsalan yliopisto.

Tutkimushanke on jaettu kolmeen projektiin: vuodet 1890–1930 – Hallinnolliset rakenteet, geopoliittiset seuraukset, rauhankriisien makrotalous, vuodet 1930–1980 – Metsäteollisuus ja demokratia sekä vuodet 1980–2020 – Poliittinen mobilisaatio ja uuden ajan puolueet.

– Haluamme nähdä, löytyykö maiden väliltä eroja. Haluamme myös kehittää demokratiaa ja geopolitiikkaa koskevaa teesiä – vaikutus ei ole sama kaikkialla. Esimerkiksi suurvalloilla on erilainen asema.

Demokratia ei ole ainoastaan sisäpolitiikkaa

– Haluamme nähdä, mitkä asiat johtivat Suomen itsenäisyyteen 1917, ja mitä sen jälkeen tapahtui. Ruotsissa naiset saivat äänioikeuden vuonna 1919 (Suomessa 1906), mutta emme voi puhua parlamentaarisesta demokratiasta ennen kuin 1920-luvulla.

Sen jälkeen kasvanut siviiliyhteiskunta koostuu demokraattisista periaatteista ja eri yhteiskuntaluokista tulevista ihmisistä.

Meinanderin mukaan Suomen ja Ruotsin väliltä löytyy isoja eroja, koska Suomi kuului Venäjälle 1800-luvulla.

– Mielenkiintoista on katsoa demokratiakehitystä 1900-luvulla. Demokratiaa on tutkittu paljon, mutta se on aina koettu sisäpoliittisena asiana, vaikka geopolitiikka ja maailmantalous myös vaikuttavat demokratiaan, Meinander sanoo.

Suomen ollessa osa Venäjää, maa ei ollut parlamentaarinen demokratia, ja sodat sekä vaimensivat että hiljensivät poliittista oppositiota.

– Mutta demokraattiset uudistukset eivät riipu ainoastaan yhteiskuntarakenteista, Ruotsissa monarkia hidastutti demokratiaa. Ensimmäinen maailmansota ja Venäjän vallankumous pakotti esiin demokratian Ruotsissa, Meinander sanoo.

Hän muistuttaa 1900-luvun olevan täynnä käänteitä.

– 1930-luku oli kansallisvaltion kulta-aikaa, maailmansodat olivat muutoksen ilmentymiä. Seuraava jakso oli kylmän sodan päättyminen.

Silloin demokratiat kohtasivat uusia haasteita.

– Ne eivät enää voineet toimia samalla tapaa kuin aikaisemmin.

Vanhan valtaus tapahtui myös 1968. Kuva: Yrjö Lintunen.

Keskittyy vuoteen 1968

Sen lisäksi, että Henrik Meinander vastaa koko tutkimushankkeesta, hän keskittyy itse vuoteen 1968. Vuoden 1968 tapahtumat ovat aika hyvin tunnettuja, esimerkiksi moni on kuullut Prahan keväästä.

– Haaste tulee olemaan uuden materiaalin esiintuominen. Tämä on yksi historian suurista kysymyksistä, ja en ole ensimmäinen asiasta kirjoittava. Samalla on kyseessä aihe, jonka ihmiset luulevat tuntevansa.

Ruotsissa vuotta 1968 leimasi opiskelijaradikalismi, ja näihin aikoihin moni suomalainen muutti Ruotsiin.

– Oli kyse push/pull-ilmiöstä. Ruotsin teollisuus tarvitsi työvoimaa ja lauttaliikenne oli juuri vakiintunut. Pohjoismaalaisten oli myös helpompi tulla Ruotsiin, mikä helpotti suomalaisten muuttoa, Henrik Meinander sanoo.

Vuonna 1968 tehtiin myös peruskoulu-uudistus – silloin ruotsista tuli pakollinen kieli Suomen kouluissa.

– Suomen vientiteollisuus lobbasi paljon ruotsin kielen puolesta, monet ymmärsivät kuinka tärkeää oli hoitaa yhteyksiä Ruotsiin.

Kielikysymys on edelleen tapetilla, ja joidenkin mielestä pakollinen kouluruotsi pitäisi lopettaa. Tästä keskusteltaessa elinkeinoelämä yleensä nostaa esiin ruotsin kielen hyötypuolet – monet suomalaiset hakeutuvat töihin Ruotsiin tai Norjaan, jossa työtilanne näyttää Suomen tilannetta paremmalta.

– On harmi, ettei Suomi pysty tarjoamaan töitä nuorille, tämä ei ole ensimmäinen kerta Suomen historiassa. Sivuvaikutuksena tämä vahvistaa maiden välistä sidettä, kielikysymyksestä riippumatta.

Meinanderin mukaan yhteiskunta on loppujen lopuksi kehittynyt erittäin samankaltaisesti sekä Suomessa että Ruotsissa.

– Suomen ei ole järkevää yrittää olla hirveän erilainen kuin Ruotsi, hän sanoo.

Tutkimusta kaikille?

Vaikka demokratiahanke nostaa esiin ajankohtaisia aiheita nyky-yhteiskunnasta, voi olla vaikeaa tavoittaa tavallisten kansalaisten kiinnostus. Henrik Meinander ja muut tutkijat haluavat kuitenkin yrittää. Meinander kirjoittaa muun muassa kirjan, joka on epävirallinen jatko hänen Suomi 1944 -kirjalleen.

– Haluan keskustella suurista linjoista – vahvasta kansallisvaltiosta ja sen haasteista ja vaikeuksista. Tapaan sanoa, että Suomi oli suomalaisimmillaan kylmän sodan aikana. 1900-luku oli suomalainen vuosisata, jos 1800-luku oli venäläinen ja 1700-luku ruotsalainen, Meinander sanoo.

Myös muut tutkijat julkaisevat kirjoja.

– Tämän lisäksi kirjoitamme antologian, joka ilmestyy vuonna 2017. Yritämme kirjoittaa laajalle yleisölle ja luoda keskustelua.

Englanniksi ilmestyvä antologia suunnattaan sen sijaan tutkijoille.

– Kirjoitamme myös tekstejä lehdistöön, ja yritämme nostaa esiin ajankohtaisia kysymyksiä esimerkiksi kevään 2015 eduskuntavaaleja ajatellen, Meinander sanoo.

Hän ja Anu Koivunen, joka myös kuuluu hankkeen tutkijatiimiin, kirjoittavat muun muassa säännöllisesti Hufvustadsbladetille.

– Nyt aiomme keskittyä enemmän tutkimushankkeeseen teksteissämme. Myös verkkolehti on suunnitteilla.

Verkkolehti olisi kaikille avoin, ideana on kerätä tekstejä ja materiaalia tutkimushankkeesta yhteen paikkaan.

Klikkaamalla kuvaa pääset projektin blogiin, josta voit lukea lisää ja seurata tutkimuksen kulkua.

Länsimaiset demokratiat poikkeuksia?

Henrik Meinanderin mukaan uusi demokratiahanke on erittäin ajankohtainen.

– Demokratia kohtaa suuria haasteita globaalilla tasolla. Olemme eläneet naiivissa uskossa, että kaikista maista tulee demokratioita. Voimmekin kysyä itseltämme ovatko länsieurooppalaiset demokratiat poikkeuksia?

Meinander muistuttaa demokratiaa uhkaavista ja tukevista käyttövoimista.

– Emme voi ohjata geopolitiikkaa tai maailmantaloutta. Esimerkiksi Suomella on selviä taloudellisia ongelmia.

Geopoliittisella tasolla voidaan vertailla, miten Ukrainan kriisiä käsitellään Suomessa ja Ruotsissa – mailla on eri lähtökohdat. Myös Venäjään liittyvä uutisointi eroaa maiden välillä.

Historiakäsitys on tärkeää, jotta demokratia voi kehittyä entisestään ja säilyä, professori Henrik Meinander muistuttaa.

– Ymmärtääksemme minkälaiset muutokset ovat mahdollisia, meidän pitää ymmärtää nykytilannetta.

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto

Lisää kuvia Vanhan valtauksesta löytyy muun muassa Finnasta ja KARK kuva-arkistoprojektista. Myös Ylen Arkistosta löytyy materiaalia Vanhan valtauksesta.

arkisto

uusimmat uutiset