Suomi on ruotsalainen

Pyöriessään televisiossa sarja Suomi on ruotsalainen sai paljon mediahuomiota, sekä hyvää että huonoa. Marjo Vilkko, yksi sarjan tekijöistä, ei ollut valmis luopumaan sarjan aiheesta ja päätti kirjoittaa kirjan.

 

– Teimme vain 30 minuutin jaksoja ja aihe on erittäin laaja. Minulle jäi paljon kiinnostavaa materiaalia, joten oli itsestään selvää että kirjoitan kirjan, Marjo Vilkko sanoo haastattelussa Addetolle.

Televisiosarja Suomi on ruotsalainen sai paljon huomiota, ja varsinkin negatiivinen palaute nousi esiin.

– Mediassa nostettiin esiin yltiönegatiivista palautetta, mutta sain myös paljon positiivisia yhteydenottoja, ja kävin asiallista keskustelua ihmisten kanssa, Vilkko sanoo.

Hänen mukaansa syksyllä 2014 ilmestynyt kirja sopii jokaiselle suomalaiselle historiasta kiinnostuneelle. Vilkon mukaan kaikkien kannattaisi opiskella historiaa edes jonkun verran.

– Historialla on väliä, tietenkin. Historian avulla voi oppia katsomaan maailmaa kriittisesti sekä ymmärtämään sitä monipuolisesti.

Ruotsi hävisi Suomen Venäjälle Suomen sodassa 1808–1809. Vilkon mukaan Venäjä olisi enemmin tai myöhemmin halunnut palan itäisestä Ruotsista, Suomi oli liian lähellä pääkaupunki Pietaria.

– Suomi, eli Itä-Ruotsi, jäi väliin. Sen jälkeen Ruotsilla on ollut paljon rauhallisempi kehitys kuin Suomella, Vilkko sanoo.

Vuosi 2017 ja Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhla lähestyy. Varsinkin itsenäisyyden valossa olisi hyvä miettiä historiaa ja asiayhteyksiä.

– Nyt on hyvä itsetutkiskelun paikka, voimme yrittää ymmärtää kuinka monesta palasta suomalaisuus koostuu.

Suomi on vähintään puoliruotsalainen

Yksi tyypillinen väärinkäsitys on, että Ruotsin aikaa ajatellaan kahden yksikön – Suomen ja Ruotsin – kautta.

– Monet asiat, joita pidämme suomalaisina ovat oikeastaan ruotsalaisia. On myös harhakäsitys, että suomalaiset olisivat olleet erityisen sorron kohteena Ruotsin valtakunnassa.

Kuinka ruotsalainen Suomi sitten on?

– Vähintään puoliruotsalainen. Historia painaa vaikka olemme kulkeneet omia teitämme 1800-luvulta lähtien, Marjo Vilkko sanoo.

Hänen mukaansa Venäjän vallan aikana ruotsalaisia juuria jopa korostettiin.

– Ruotsalaisuus ei päättynyt Ruotsin aikaan, vaan vahvistui 1800-luvulla. Silloin rakennettiin suomalaisuutta koska haluttiin pitää ero venäläisiin, mutta tämä suomalaisuus kumpusi  Ruotsin ajan perinnöstä.

Vilkko mainitsee muun muassa uskonnon, joka yhdisti Suomea ja Ruotsia ja taas erotti Suomen Venäjästä. Pitkä yhteinen historia Ruotsin kanssa näkyy yhteiskunnassa vielä tänään.

– Voimme olla todella ylpeitä, että olemme vapaa, itsenäinen ja läntinen valtio. Demokratiamme ja kansalaisyhteiskuntamme kehityksen perustana olevat läntiset arvot ovat säilyneet läpi vuosien, Vilkko sanoo.

Myös kaksikielisyyden perinne on peräisin Suomen ja Ruotsin yhteisestä ajasta. Vilkon mukaan Venäjänkään vaikutusta Suomeen ei voida vähätellä.

– Voisi myös kirjoittaa kirjan ”Suomi on venäläinen”, Marjo Vilkko sanoo.

Lisätietoa kirjasta Suomi on ruotsalainen löytyy muun muassa täältä.

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto

 

Arkisto

uusimmat uutiset