Blokkipolitiikkaa vai sateenkaarihallitus?

Ruotsissa Sosiaalidemokraatit ja Maltillinen Kokoomus samassa hallituksessa olisi mahdottomuus, kun taas Suomessa Sosiaalidemokraatit ja Kokoomus ovat usein muodostaneet hallituksen yhdessä. Professori Åsa von Schoultz selvittää eroja suomalaisen ja ruotsalaisen politiikan välillä.

– Erot hallituskokoonpanoissa perustuvat perinteisiin sekä poliittiseen kulttuuriin, ei itse poliittiseen järjestelmään, valtiotieteiden professori Åsa von Schoultz sanoo haastattelussa Addetolle.

Hänen mukaansa Suomessa on vahva yhteistyöperinne vasemmiston ja oikeiston välillä, mikä osittain johtuu Keskustapuolueen suuresta koosta.

– Keskusta jakaa politiikan Suomessa, Ruotsissa vasemmisto ja oikeisto ovat enemmän vastakkain.

von Schoultz muistuttaa politiikassa olevan kyse vallan hankkimisesta ja ideaaliyhteiskunnan kehittämisestä.

– Ihanteet ovat selkeämpiä ruotsalaisessa politiikassa, ja sen myötä niillä on myös isompi merkitys.

Åsa von Schoultzin mielestä blokkipolitiikassa on monta etua – varsinkin jos asiaa katsotaan äänestäjien näkökulmasta.

– Vaalitulos on helpommin ennustettavissa, maa saa joko vasemmisto- tai oikeistohallituksen. Tämä selkeyttää äänestäjien tilannetta, he voivat valita yhden kahdesta vaihtoehdosta.

Blokkipolitiikan myötä äänestäjät voivat vaatia vastuuta poliitikoilta tai äänestää sitä hallitusmuotoa, johon itse luottaa eniten.

– Kaikki tämä katoaa suomalaisessa järjestelmässä, äänestäjät eivät voi vaikuttaa minkälaista politiikkaa vaalien jälkeen tehdään.

Tarvitaan selkeämpiä signaaleja puolueilta

Åsa von Schoultz. Kuva: Janne Rentola. Åsa von Schoultz. Kuva: Janne Rentola.

von Schoultzin mukaan Suomen ei kuitenkaan tarvitse ottaa blokkipolitiikkaa käyttöön, mutta hän toivoo selkeämpiä viestejä puolueilta.

– Suomalaiset puolueet voisivat jo ennen vaaleja vihjata minkä puolueiden kanssa he haluaisivat hallita. Nyt äänestäjät eivät tiedä, mitä he saavat.

Hallitusneuvottelut vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen eivät olleet helppoja, ja lopuksi päädyttiin kuuden puolueen sateenkaarihallitukseen. Vuoden 2014 aikana kaksi puoluetta, Vihreät ja Vasemmistoliitto, ovat päättäneet lähteä hallituksesta.

– Kukaan ei ollut tyytyväinen, tämä näkyy nyt kun puolueet päättivät jättää hallitusyhteistyön. Politiikasta ei tule tehokasta kun aina pitää tehdä kompromisseja. Tämä on taas johtanut siihen, ettei Suomessa olla onnistuttu tekemään päätöksiä sote-uudistuksesta tai taloudellisesta kriisistä.

von Schoultzin mukaan tilanne ei kuitenkaan ole yksinkertainen, ja yksinkertaisia ratkaisuja ei ole.

– Mutta järjestelmässä ei ole mitään sisäänrakennettua logiikkaa, joka avautuisi äänestäjille. Vaalien jälkeen hallitus voidaan muodostaa miten vaan.

Eristäminen ei näytä toimivan

Onko asioita, joista Suomi ja Ruotsi voisivat oppia toisiltaan?

– Ei voida ottaa yhtä poliittista kulttuuria ja pakottaa toinen järjestelmä samaan, mutta mielestäni suomalaiset poliitikot voisivat oppia olemaan selkeämpiä vaalien alla.

Åsa von Schoultz nostaa samalla esiin toimittajien vastuun – politiikka ei selkeydy ellei toimittajat vaadi sitä.

– Tehkää sanomastanne konkreettisempaa ja selkeämpää, von Schoultz sanoo suomalaisille poliitikoille.

Myös suomalaisessa politiikassa on jotain, mistä Ruotsi voisi ottaa mallia.

– Suomalainen pragmaattisuus ja tapa käsitellä Perussuomalaisia on parempi kuin Ruotsin tilanne Ruotsidemokraattien suhteen.

Politiikka on muuttunut sekä Suomessa että Ruotsissa edellisten vaalitulosten jälkeen. Suomessa Perussuomalaiset pärjäsivät erittäin hyvin eduskuntavaaleissa 2011, ja Ruotsin eduskuntavaaleissa 2014 Ruotsidemokraatit tuplasivat kannatuksensa.

– Ainoa syy luopua blokkipolitiikasta Ruotsissa olisi Ruotsidemokraattien eristäminen, mutta eristämistaktiikka on selvästi epäonnistunut. Ei ehkä ole järkevää jatkaa samalla tapaa, koska nyt puolue saa marttyyriaseman. Ruotsalaiset poliitikot voisivat katsoa, miten tilanne hoidetaan Suomessa.

von Schoultz muistuttaa kuitenkin Ruotsidemokraattien ja Perussuomalaisten perustavista eroista. Puolueet eivät siis ole ihan vertailukelpoisia, mutta  molemmat ovat luoneet uusia edellytyksiä politiikalle.

– Sekä suomalaisen että ruotsalaisen politiikan peruslogiikkaa oli paljon helpompi kommentoida neljä vuotta sitten. Uudet toimijat ovat ravistaneet poliittista todellisuutta. En tiedä, mihin tämänhetkinen politiikkaa johtaa, ja on vaikea ennustaa miltä poliittinen kartta ja yhteistyömahdollisuudet näyttävät muutaman vuoden päästä, von Schoultz sanoo.

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto

Arkisto

Uusimmat uutiset