Slaavilaiset kansanlaulut inspiroivat Runebergiä

Slaavilaiset kansanlaulut toimivat tärkeinä inspiraationlähteinä suomenruotsalaisen Johan Ludvig Runebergin tuotoksissa. Tämä selviää uudesta väitöskirjasta Göteborgin yliopiston slaavilaisten kielten laitokselta.

– Ensimmäinen lukemani Runebergin runo tuntui yllättävän tutulta. Runo meni suoraan sydämeeni toisin kuin ruotsalaiset runot, joita luimme kirjallisuustieteen kurssilla. Kiinnostukseni heräsi, kun sain kuulla, että kirjailija oli saanut inspiraationsa serbialaisista kansanlauluista, Sonja Bjelobaba sanoo Göteborgin yliopiston lehdistötiedotteessa.

Bjelobaba tuli pakolaisena Ruotsiin entisestä Jugoslaviasta vuonna 1992. Syyskuussa 2014 hän väitteli Göteborgin yliopistosta väitöskirjallaan Översättning i nationens tjänst. J. L. Runeberg och de centralsydslaviska folksångerna vid Göteborgs universitet.

Lehdistötiedotteen mukaan slaavilaista vaikutusta Runebergin tuotoksiin ei oltu tutkittu aikaisemmin. Väitöskirjassaan Sonja Bjelobaba on löytänyt eri aihealueita, joissa vaikutukset näkyvät – kuten Runebergin käännöksissä, taiteellisissa käytännöissä ja hänen asemassaan suomalaisessa kirjallisuudessa.

– Suomalaisten kansanlaulujen yhtenäisyys slaavilaisiin kansanlauluihin johti suullisen runouden vahvistumiseen. Nuorelle Runebergille slaavilaiset laulut toimivat myös tärkeinä inspiraation lähteinä luovalle työlle uuden suomalaisen kansakunnan palveluksessa, Sonja Bjelobaba sanoo.

Väitöskirja kokonaisuudessaan.

arkisto

uusimmat uutiset