Kunnollisten naisten luokkaretket

Lisääntyvän koulutuksen myötä myös naisten niin kutsutut luokkaretket yleistyvät. Miltä moderni luokkaretki näyttää? Sosiologi Lena Sohl kirjoitti väitöskirjansa aiheesta.

– Halusin kirjoittaa luokasta Ruotsissa, ja samalla kuvailla luokkaretkiä uudessa ja erilaisessa Ruotsissa, Lena Sohl Uppsalan yliopistosta kertoo haastattelussa Addetolle.

Hänen väitöskirjansa Att veta sin klass: Kvinnors uppåtgående klassresor i Sverige julkaistiin keväällä 2014. Sohlin mukaan luokkakysymys oli lähes hävinnyt ruotsalaiselta tutkimuskentältä, vaikka se oli suuri aihe 1960- ja 1970-luvuilla.

– Olen lukenut paljon luokkaretkistä kertovaa tutkimusta, ja edellinen ruotsalaisten naisten luokkaretkistä kertova tutkimus käsitteli vuosina 1920–1960 syntyneitä naisia. Halusin haastatella nuorempia naisia, koska hyvinvointivaltio on muuttunut, ja työmarkkinat näyttävät erilaisilta tänään.

Tutkimustaan varten Lena Sohl on haastatellut 16 1970- ja 1980-luvuilla syntynyttä naista.

– Itse luokkatutkimus on historiallisesti käsitellyt miehiä. Olen lukenut paljon kansainvälistä feminististä tutkimusta, ja halusin itse edistää ruotsalaista tutkimusta nimenomaan naisten näkökulmasta.

Ruotsi on luokkayhteiskunta

Yksi Lena Sohlin päämäristä oli kuvailla Ruotsin yhteiskuntamuutosta naisten luokkaretkien avulla.

– Ylöspäin suuntautuvassa luokkaretkessä on yleensä kyse yksilön menestyksestä. Minua kiinnosti, mitä luokkaretki edustaa luokkayhteiskunnassa. Haluamme usein uskoa luokkaretken muuttavan yhteiskuntaa, mutta käytännössä muutama henkilö liikkuu ylöspäin, ja suurin osa pysyy samassa luokassa.

Aikaisemmin naisten luokkaretket tapahtuivat ensisijaisesti menemällä naimisiin ylemmässä luokassa olevan miehen kanssa. Tänään koulutus on avainasemassa.

– Kumppani voi myös vahvistaa luokkaretkeä. Tänään ei kuitenkaan ole yhtä tavallista siirtyä ylempään luokkaan työn avulla, Sohl sanoo.

Yhä useampi hankkii korkeakoulututkinnon, ja naiset ovat enemmistössä yliopistoissa ja korkeakouluissa.

– Sillä saralla tapahtuu paljon, kilpailu lisääntyy kun yhä useammalla on korkeakoulututkinto.

Lena Sohlin mukaan on selvää, että Ruotsi on luokkayhteiskunta.

– Yleisen mielikuvan mukaan on vaikeaa nähdä eroja luokkien välillä, mutta kaikki haastateltavani olivat erittäin tietoisia luokasta, ja pystyivät kuvailemaan kuinka luokka on vaikuttanut heidän elämäänsä. Samalla on kuitenkin vaikeaa määritellä työväenluokan ja keskiluokan eroja.

Kunnolliset tytöt

Väitöskirjassaan Lena Sohl halusi myös tutkia, miten onnistunut ja kunnollinen nainen määritellään.

– Tutkimuksen aikana hämmästyin siitä, kuinka paljon haastateltavat puhuivat kunnollisuudesta.

Sohlin mukaan kunnollisuus painottuu nyky-yhteiskunnassa, varsinkin kunnolliset tytöt näkyvät selvästi.

– Kunnollisuus on vahva ihanne, en ollut laskenut sen varaan. Pojat ja miehet ovat historiallisesti nähty ongelmienluojina, kun taas tyttöjen ja naisten kuuluu olla kunnollisia.

Lena Sohl tutkii naisia myös jatkossa.

– Olen vastikään saanut post doc -paikan. Seuraavan kahden vuoden aikana tutkin paluumuuttavia ruotsalaisia naisia, jotka ovat olleet jäseniä ulkomailla asuville ruotsalaisnaisille tarkoitetussa Svea-verkostossa. Odotan innolla tutkimusta, Sohl sanoo.

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto

arkisto

uusimmat uutiset