Kokoomus ja Maltillinen Kokoomus muistuttavat paljon toisiaan

Sekä Maltillinen Kokoomus että Kokoomus ovat viime vuosina siirtyneet lähemmäs poliittisista keskustaa professori Göran Djupsund sanoo haastattelussa Addetolle.

Göran Djupsund. Kuva: Åbo Akademi. Göran Djupsund. Kuva: Åbo Akademi.

Vuoden 2014 aikana Addeto on tehnyt vertailuja Suomen ja Ruotsin suurimpien eduskuntapuolueiden välillä. Viimeisenä vuorossa on Maltillinen Kokoomus ja Kokoomus, jotka professori Göran Djupsundin mukaan ovat erittäin samankaltaisia.

– Puolueet ovat siirtyneet oikeistopuolueista liberaaliporvarillisiksi aikeinaan saavuttaa suurempi kannatus, valtiotieteiden professori Göran Djupsund Åbo Akademista sanoo.

Hänen mukaansa yhteiset tekijät painavat enemmän puolueita vertailtaessa.

– Puolueilla on ollut samansuuntainen kehitys, ja on vaikeaa löytää suurempia eroja. Puolueet muistuttavat toisiaan paljon.

Puolueilla on samanlaiset arvot, ja Djupsund mainitsee muun muassa talousnäkökulman, jossa ”sosiaalinen vastuunkanto” on noussut esiin. Myös Natokeskustelu on samankaltaista.

– On mielenkiintoista, että puolueet ovat näin lähellä toisiaan ottaen huomioon kuinka erilaisia maita Suomi ja Ruotsi ovat. On luonnollisempaa löytää eroja puolueiden väliltä, Djupsund huomauttaa.

Ääniä yksilöllisille ratkaisuille

– Äänestäjäkunta on kirjava, aivan kuten suurimmalla osalla puolueista tänään, Göran Djupsund sanoo.

Aikaisemmin muun muassa korkeammat virkamiehet ja yrittäjät äänestivät Kokoomusta, mutta tämä ei ole niin yksiselitteistä enää.

– Kokoomus on urbaani ja Eurooppa-orientoitunut puolue, ihan tavalliset työntekijät äänestävät heitä.

Sekä Kokoomus että Maltillinen Kokoomus vetävät puoleensa nuoria äänestäjiä.

– Tämä noudattaa nykyajan arvoja, puolueet nostavat esiin niin kutsuttuja yksilöllisiä ratkaisuja. Yksilölle kuuluu kaikki mahdollisuudet, ja ketään ei saa pakottaa tiettyyn malliin.

Ruotsin tulevissa eduskuntavaaleissa Maltillisen Kokoomuksen tilanne ei kuitenkaan näytä kovin hyvältä. Kannatus heikkenee, ja Djupsundin mielestä vaikuttaa siltä, kuin puolue olisi jo lyönyt hanskat tiskiin.

– Miksi puolue on tehnyt niin? En ymmärrä. Maltillinen Kokoomus haluaa tietysti hallita jatkossakin, mutta puolue on tehnyt virhearvion pyytäessään äänestäjiä katsomaan puolueen saavutuksia viimeisen kahdeksan vuoden aikana,
sen sijaan että puolue lupaisi jotain uutta.

Djupsundin mukaan politiikasta löytyy myös irrationaalisuutta.

– Ihmiset väsyy lähes kaikkeen, ja nyt Fredrik Reinfeldt ja Maltillinen Kokoomus ovat hallinneet kahdeksan vuotta yhdessä Allianssin kanssa. Ihmiset haluavat vaihtelua. Sen lisäksi Reinfeldt ei mielestäni ole täysillä mukana. Hän on liian paljon pääministeri ja liian vähän puoluejohtaja, Djupsund analysoi.

Heikompi tietämys Suomessa

Sen sijaan Kokoomus on edelleen kärkipaikoilla useimpien mielipidemittausten mukaan, vaikka Suomen pääministeri on ollut kokoomuslainen vuodesta 2011 lähtien, ensin Jyrki Katainen ja heinäkuusta 2014 lähtien Alexander Stubb.

– Suomessa Kokoomus ei samalla tapaa johda hallitusta. Maltillinen Kokoomus edustaa hallitusta paljon enemmän kuin mitä Kokoomus tekee. Tämän lisäksi useat suomalaiset eivät tiedä, mitkä puolueet istuvat hallituksessa. Tämä olisi mahdotonta Ruotsissa blokkipolitiikan johdosta.

Djupsundin mukaan suomalaisilla on siis heikot tiedot politiikasta. Suurin osa tietää, että kaksi kolmesta suuresta puolueesta (Sosiaalidemokraatit, Kokoomus ja Keskusta) istuvat hallituksessa ja kolmas puolue oppositiossa.

– Suomalaiset äänestäjät eivät ajattele niin paljon kuka istuu hallituksessa, ja mitä siellä saadaan aikaan. Ruotsissa on ihan eri tilanne, sillä suurin osa tietää varmasti mitkä puolueet istuvat hallituksessa.

Maltillisen Kokoomuksen tuki edellisissä vaaleissa:
Eduskuntavaalit 2010 – 30 prosenttia ja EU-vaalit 2014 – 13,7 prosenttia

Kokoomuksen tuki edellisissä vaaleissa:
Eduskuntavaalit 2011 – 20,4 prosenttia ja EU-vaalit 2014 – 22,6 prosenttia

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto

Arkisto

Uusimmat uutiset