Historialliset erot leimaavat Sosiaalidemokraatteja Suomessa ja Ruotsissa

Suomen ja Ruotsin Sosiaalidemokraatteja vertailtaessa pitää ottaa huomioon puolueiden tausta, Åbo Akademin professori Göran Djupsund sanoo haastattelussa Addetolle.

– Ruotsissa Sosiaalidemokraateilla on pitkä perinne suurimpana puolueena. Puolue oli pitkään yksin suurin, mutta edellisinä vaalikausina puolue on istunut oppositiossa, valtiotieteiden professori Göran Djupsund Åbo Akademista sanoo.

Sen sijaan Suomen Sosiaalidemokraatit ovat jo pitkään istuneet yhtenä vastuuta kantavana puolueena.

– Sdp ei ole istunut oppositiossa samantyylisesti kuin Sosiaalidemokraatit Ruotsissa.

Djupsund huomauttaa puolueiden käyttäytymisen riippuvan siitä istuvatko he hallituksessa vai oppositiossa.

– Lupauksia devalvoidaan heti puolueen istuessa hallituksessa, Djupsund sanoo.

Puolueiden samankaltaisuuksista huolimatta Djupsund muistuttaa maiden välisistä eroista. Hänen mukaansa nämä erot myös vaikuttavat puolueiden toimintaan.

– Ruotsissa Sosiaalidemokraatit vaalivat enemmän hyvinvointia, kun taas Suomessa ollaan reaalipoliittisempia.

Suomen taloudelliset ongelmat ovat myös huomattavasti isommat kuin Ruotsin.

– Pitää muistaa 1990-luvun lama, silloin monet suomalaiset puolueet joutuivat katsomaan itseään peiliin, ja luopumaan tietyistä unelmistaan. Tämä on johtanut Suomen sosiaalidemokraatit vaikeampaan tilanteeseen ja myös vienyt puoluetta oikeammalle. Ruotsissa puolue on edelleen klassisen sosiaalidemokratian tyyssija, Djupsund analysoi.

Vasemmisto heikoilla Suomessa

Göran Djupsund. Kuva: Åbo Akademi. Göran Djupsund. Kuva: Åbo Akademi.

Suomessa Sosiaalidemokraattien tuki on laskenut edellisistä eduskuntavaaleista, jolloin puolue oli toiseksi suurin 19,1 prosentilla äänistä. Heinäkuun 2014 lopussa puolueen tuki oli vajaa 14 prosenttia Ylen tutkimuksen mukaan. Syyskuussa tuki nousi hieman, mutta puolue ei edelleenkään saavuta samoja lukuja kuin aikaisemmin.

– Suomessa yhteinen tuki vasemmistolle on ajoittain ollut heikompi kuin Kokoomuksen tuki, tämä on vasemmiston all time low. Yhteiskunta on muuttunut, mutta puolue ei ole muuttunut samaan tahtiin, Göran Djupsund sanoo.

Aikaisemmin vasemmistopuolueita äänesti selkeä ryhmä, tänään tätä ryhmää ei enää ole olemassa.

– Puolueen pitäisi ehkä myydä toista sanomaa, nyt Sdp on menettänyt ääniä Perussuomalaisille.

Toinen syy Sosiaalidemokraattien äänikadolle on Suomen aktiivinen muuttoliike.

– Ruotsissa ei ole samaa liikkuvuutta kuin Suomessa, ja Ruotsissa sosiaalidemokratia tulee usein äidinmaidon mukana. Näppituntumani mukaan ruotsalainen sosiaalidemokratia on hieman lähempänä perinteistä sosiaalidemokratiaa kuin suomalainen sosiaalidemokratia.

Djupsund huomauttaa, että Suomessa Sosiaalidemokraatit ovat joutuneet kaupallistumaan, eikä puolue enää lupaa samoja asioita kuin Ruotsin Sosiaalidemokraatit. Tämän lisäksi äänestäjät koostuvat kirjavammasta joukosta nykyään.

– Kun Antti Rinne valittiin uudeksi puoluejohtajaksi hänen toivottiin ”valloittavan” miesäänet, samalla kun monet hoitoalalla työtä tekevät naiset voisivat olla potentiaalisia äänestäjiä.

Djupsundin mukaan juuri puoluejohtajilla on yhä tärkeämpi rooli nykyään.

– Media fokusoi paljon puoluejohtajiin ja ”kehittää” kovan kilpailun heidän välilleen. Tämän takia puoluejohtajuudesta on tullut tärkeä kysymys. Nyt molemmat puolueet ovat valinneet vanhan ammattiyhdistyskihon puoluejohtajakseen, eli kyseessä on hieman paluu puolueen juurille, Djupsund sanoo.

Ruotsin vaalien tulos epävarma

Haastattelun aikana Djupsund muistuttaa useamman kerran, ettei Suomi ja Ruotsi ole niin samankaltaisia maita kuin usein haluamme luulla.

– On erittäin paljon asioita, jotka erottavat maita. Ruotsi on esimerkiksi paljon rikkaampi, ja sillä on laajempi taloudellinen perusta kuin Suomella. Tämän johdosta myös edellytykset ovat erilaisia.

Djuspundin mukaan Ruotsi on menestynyt hyvin viimeisen kahdeksan vuoden aikana, mutta silti Allianssi vaikuttaa menettävän valta-asemansa.

– Vaalien alla Allianssi on pyytänyt äänestäjiään katsomaan taaksepäin – ”katsokaa kuinka hyvin olemme pärjänneet”, kun taas oppositio on pyytänyt äänestäjiä katsomaan eteenpäin, ja antanut tulevaisuudenlupauksia.

Myös ruotsalaiset mielipidemittaukset ennustavat hallituspaikkaa Sosiaalidemokraateille kahdeksan oppositiovuoden jälkeen. Djupsundin mukaan tilanne ei kuitenkaan näytä niin lupaavalta.

– Muiden oppositiopuolueiden, Vasemmiston, Ympäristöpuolueen ja Feministisen aloitteen, tuki on kasvanut enemmän kuin Sosiaalidemokraattien.

Vaalituloksesta riippumatta Djupsund uskoo Ruotsilla olevan edessään vaikea poliittinen tilanne.

– En usko Sosiaalidemokraattien haluavan Vasemmistoa mukaan hallitukseen, ja silloin Ruotsidemokraatit voivat olla vaa’ankieliasemassa.

Djupsundin spekuloidessa vaalitulosta ja vaalien jälkeistä politiikkaa, hän ei näe mitään selkeitä ratkaisuja.

– Jos Allianssi pärjää huonosti, mutta Folkpartiet hyvin, saattaa olla että Folkpartiet, Sosiaalidemokraatit ja Ympäristöpuolue saavat lähes oman enemmistön, ja silloin saattaa tapahtua jotain historiallisesti merkittävää Ruotsissa, Djupsund arvioi.

Sosiaalidemokraattien tuki edellisissä vaaleissa:
Ruotsi: Eduskuntavaalit 2010 – 30,7 prosenttia ja EU-vaalit 2014 – 24,2 prosenttia
Suomi: Eduskuntavaalit 2011 – 19,1 prosenttia ja EU-vaalit 2014 – 12,3 prosenttia

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto

Arkisto

Uusimmat uutiset