”Yliopistot tarvitsevat tohtoriopiskelijoita”

Addeton sivuilla alkaa uusi sarja, jossa esitellään nuoria tutkijoita. Miten he kokevat akateemisen maailman? Miten tutkimus voi? Ensimmäisenä haastattelussa suomalainen Linda Mellner.

– Suunnitelmiini ei oikeastaan kuulunut tutkijakoulutus. Valmistumiseni jälkeen professorini vihjasi vapaasta tutkijan pestistä, ja työ pohjoismaista politiikkaa käsittelevässä projektissa kuulosti mielenkiintoiselta mahdollisuudelta, Linda Mellner kertoo.

Syksystä 2012 lähtien 28-vuotias Mellner on ollut mukana Tampereen yliopiston nelivuotisessa projektissa.

– Tuntui helpottavalta saada oman alan töitä heti valmistumiseni jälkeen. Tällä hetkellä ei ole niin paljon töitä tarjolla, ja tutkimustyö merkitsi neljän vuoden työsopimusta.

Projektissa tutkitaan pohjoismaista demokratiaa. Mellner tutkii kansanedustajien ja äänestäjien välistä linkkiä – missä määrin kansanedustajat ovat tavoiteltavissa?

Vaikka tutkimustyö joskus stressaa, Mellneristä huomaa että aihepiiri on hänelle tärkeä.

– Demokratia ei pääty äänestyskoppiin. Olen kiinnostunut siitä, keitä kansanedustajat haluavat edustaa. Puoluetta? Vai esimerkiksi vaalipiiriä tai tiettyä yhteiskuntaryhmää? Peruskysymykseni avulla tutkin, keitä poliitikot edustavat, ja miten he sen tekevät, Mellner kertoo.

Ei rahoitushuolia

Linda Mellnerin mukaan on mielenkiintoista vertailla Suomea ja Ruotsia vaalisysteemien erojen vuoksi. Suomessa äänestetään aina ehdokasta, kun taas Ruotsin puoluevaaleissa on hieman henkilövaalien piirteitä.

– Politiikan henkilöitymisessä on suuria eroja. Suomessa yksittäinen ehdokas joutuu tekemään töitä tullakseen valituksi henkilökohtaisesti, kun taas Ruotsissa poliitikot ennen kaikkea tarvitsevat hyvän listasijoituksen puolueelta.

Toistaiseksi Mellner on lähinnä kerännyt materiaalia. Hän arvostaa työsuhdettaan, ja ettei hänen tarvitse käyttää aikaansa stipendien hakuun.

– Pitkäaikainen rahoitus antaa työrauhaa.

Hän tiedostaa tilanteensa olevan parempi kuin monella muulla tohtoriopiskelijalla Suomessa.

– En olisi itse uskaltanut ryhtyä mihinkään epävarmaan. Tämä ei ole ilmaiseksi toteutettava intohimo, tämä on minulle työ. Yliopistot tarvitsevat tohtoriopiskelijoita, heidän ei ole tarkoitus tehdä töitä lyhyillä sopimuksilla tai ilman sopimusta.

Tavoitteet korkealla

Opintomatkojen aikana Ruotsissa Mellner on huomannut tiettyjä eroja Suomen ja Ruotsin tohtoriopiskelukulttuurissa.

– Työ on vähän liian itsenäistä Suomessa. Varsinkin ensimmäisen vuoden aikana selkeämpi rakenne helpottaisi, olisi myös hienoa saada enemmän tukea.

Mellner pitää kuitenkin tohtoriopiskelun akateemisesta vapaudesta. Kaiken lisäksi hänelle on tärkeää tehdä työtä mielenkiintoisten kysymysten kanssa.

– Arvostan sitä, että voin syventyä tiettyihin kysymyksiin pidemmän aikaa. Toivon tällä tapaa tuovani esiin lisää tietoa yhteiskunnasta.

Työ on kuitenkin yksinäistä – vaikka olisi työsopimus.

– Joskus saatan vaatia itseltäni liika. Tuntuu siltä kuin en koskaan olisi ihan valmis, töitä on vaikea unohtaa iltaisin. Täytyy oppia erottaman työaika ja vapaa-aika.

Mellnerin mukaan akateeminen tutkimus ei sovi kaikille.

– Pitää jaksaa tutkia samaa asiaa kauan. Tutkimustyö ei ole nopeita tuloksia toivoville. Mutta jos haluaa syventyä johonkin aiheeseen, ja piti gradun kirjoittamisesta, tämä on oikea päätös.

Tutkimusta ei aina voida mitata rahassa

Viime aikana yliopistojen säästökuurit ovat herättäneet paljon keskustelua. Linda Mellnerin mielestä taloudelliset pyrkimykset eivät saa ottaa valtaa akateemisesta maailmasta.

– Yliopiston tärkein tehtävä on kouluttaa ja tarjota tietoa ja analyysia. Akateemista tutkimusta ei voida aina mitata rahassa. On tärkeää antaa akateemisen keskustelun virrata. Tehokkuudesta ja kilpailusta puhuminen voi heikentää tutkimuksen tasoa, Mellner sanoo.

Hän ei itse unelmoi urasta akateemisessa maailmassa. Ei ainakaan juuri nyt.

– Hakeudun luultavasti akateemisen maailman ulkopuolelle, mutta jatkan mielelläni samojen kysymysten piirissä. En taida haluta osallistua kilpailuun akateemisista töistä.

Mellnerille demokratia ja yhteiskuntakysymykset ovat tulevan uran tärkeitä rakennuskiviä.

– Tekisin mielelläni töitä Suomen tai Ruotsin eduskunnassa, tai esimerkiksi pohjoismaisen yhteistyön piirissä, Mellner sanoo.

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto

arkisto

uusimmat uutiset