Ydinvoima on ydinkysymys ympäristöpuolueille

Vihreät puolueet Suomessa ja Ruotsissa ovat vielä kohtalaisen nuoria. Puolueiden väliltä löytyy tietysti yhtäläisyyksiä, mutta valtio-opin yliopisto-opettaja Ann-Sofie Hermansonin mukaan Vihreillä ja Ympäristöpuolueella on eri näkemys EU:sta.

– Puolueiden väliset erot ovat olleet näkyviä alusta lähtien. Suomessa Vihreillä on koko ajan ollut laajempi profiili. Puolueella on myös juuret laajemmassa toiminnassa, kun taas Ympäristöpuolue lähinnä keskittyy ympäristökysymyksiin, Ann-Sofie Hermanson Åbo Akademista sanoo.

Hermansonin mukaan Vihreillä on muun muassa ollut vahvoja naisia ja feministejä riveissään, puolue on tukenut vammaisjärjestöjä ja ollut vähemmistöjen puolestapuhuja.

– Yksi suurimmista yhtäläisyyksistä puolueiden välillä on ollut molempien halu toimia politiikan tuoreena voimana. Tänään protestipuolueet ehkä koetaan vaihtoehtoisiksi puolueiksi, mutta ympäristöpuolueet ovat onnistuneet vaihtoehtoisuudessaan rakentavalla tavalla, Hermanson sanoo.

Ydinvoima on ydinkysymys Vihreille ja Ympäristöpuolueelle.

– Puolueiden on mahdotonta tinkiä tässä kysymyksessä, se on yksi tärkeimmistä asioista uskottavuuden kannalta, Hermanson sanoo.

Juuret 80-luvulla

Ruotsissa Ympäristöpuolue perustettiin vuonna 1981 osittain protestiksi eduskunnan ydinvoimakysymyksen käsittelyn jälkeen. Vuonna 1988 puolue sai ensimmäiset paikkansa eduskunnassa. Silloin puolue oli ensimmäinen uusi puolue Ruotsin eduskunnassa 70 vuoteen. Samana vuonna Vihreät rekisteröitiin Suomen puoluerekisteriin.

– Tämä oli iso askel vihreälle liikkeelle – osallistua politiikkaan politiikan ehdoilla, Hermanson sanoo.

Kaksi ehdokasta valittiin jo eduskuntaan vuonna 1983 vihreältä listalta, mutta silloin ei ollut olemassa mitään kattojärjestöä. Vuonna 1987 Vihreä Liitto perustettiin yhdistyksenä.

Ruotsissa Ympäristöpuolue on tänään kolmanneksi suurin puolue 25 paikalla eduskunnassa. Sosiaalidemokraateilla on 112 paikkaa ja Maltillisella Kokoomuksella 107. Suomessa Vihreillä on 10 kansanedustajaa.

– Vuonna 1995 Vihreistä tuli hallituspuolue ensimmäisenä ympäristöpuolueena Euroopassa. Tämä loi puolueelle paljon medianäkyvyyttä ja määritteli samalla vastuuta kantavan puolueen profiilin, Hermanson kertoo.

Sen jälkeen Vihreät ovat istuneet hallituksessa monta kertaa, mutta Hermansonin mukaan puolue ei kuitenkaan halua olla hallituspuolue mistä hinnasta hyvänsä.

– Vihreät jättivät hallituksen vuonna 2002 eduskunnan hyväksyessä Suomen viidennen ydinvoimalan rakentamisen.

EU jakaa puolueet

Ann-Sofie Hermanson. Kuva: Åbo Akademi. Ann-Sofie Hermanson. Kuva: Åbo Akademi.

Vuoden 2014 EU-vaaleissa Ympäristöpuolue pärjäsi edellisiä vaaleja paremmin, kun taas Vihreät menettivät yhden paikan. Hermansonin mukaan puolueiden EU-kannoilla saattaa olla ratkaiseva merkitys EU-vaalien tulokseen.

– Suomessa Vihreät suhtautuvat positiivisemmin EU:hun, kun taas esimerkiksi Perussuomalaiset ovat EU-kriittisiä. Kriittiset puolueet saavat nyt enemmän tukea. Ruotsissa Ympäristöpuolueella on ollut vahva EU-kriittinen agenda, mikä on saattanut olla ratkaisevaa hyvälle tulokselle, Ann-Sofie Hermanson sanoo.

Suomessa varsinkin kaupunkilaiset äänestävät Vihreitä.

– Nuoret, koulutetut ja kansainväliset henkilöt äänestävät puoluetta, Hermanson sanoo.

Ruotsissa EU-kriittiset äänestäjät ovat näkyvämpiä.

– Vihreät kokevat avoimemmat rajat ja kansainvälisen identiteetin eduksi. Ruotsissa Ympäristöpuolue suhtautuu kriittisemmin EU:hun.

Kaksi johtajaa yhden puoluejohtajan sijasta

Hermanson määrittelee Ympäristöpuolueen tyypilliseksi anti-puolueeksi. Puolueella ei ole puoluejohtajaa vaan kaksi ”puhetorvea”, Gustav Fridolin ja Åsa Romson.

– Ympäristöpuolue ei halua osallistua politiikkaan klassisin keinoin, vaan jakaa mieluummin johtajuuden useammalle henkilölle. Suomessa Vihreät yrittivät pitää puoluejohtajan ilman ministerisalkkua, mutta tämä ei ollut toimiva ratkaisu.

Hermansonin mukaan Vihreät ovat kehittyneet ”tavalliseksi” puolueeksi, kun taas Ympäristöpuolue edelleen on kuin ympäristöpuolueen ohjekirjasta. Yksi puoluejohtaja kahden johtajan sijasta voisi olla hyvä asia. Suomessa on taas keskusteltu kahden johtajan mallista.

– Yksi puoluejohtaja saa enemmän huomiota ennen vaaleja, mutta Ympäristöpuolue on myös pärjännyt hyvin edellisissä vaaleissa. Tärkeintä on valita johtoon henkilöt, jotka luovat paljon näkyvyyttä mediassa.

Tietoa puolueiden koosta:

  • Suomessa Vihreät saivat edellisissä eduskuntavaaleissa 2011 7,3 prosenttia äänestä, eli 10 eduskunnan 200 paikasta. Tulos oli heikompi kuin vuoden 2007 vaaleissa, jolloin Vihreät saivat 8,5 prosenttia äänistä ja 15 paikkaa.
  • Kunnallisvaaleissa 2012 Vihreät saivat 8,5 prosenttia äänistä.
  • Eduskuntavaaleissa 2010 Ruotsin Ympäristöpuolue sai 7,3 prosenttia äänistä ja 25 eduskunnan 349 paikasta. Tulos on edellisvaaleja parempi, vuonna 2006 Ympäristöpuolue sai 5,2 prosenttia äänistä ja 19 paikkaa.
  • Kunnallisvaaleissa vuonna 2010 Ympäristöpuolue sai 7,1 prosenttia äänistä.


Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto

Arkisto

Uusimmat uutiset