Suomessa keskusta on massapuolue

Suomessa Keskustalla on paljon vahvempi asema kuin Keskustapuolueella Ruotsissa. Addeton haastattelussa vaalitutkija ja valtiotieteen professori Åsa von Schoultz selvittää puolueiden eroja. Hän perustelee myös, miksi Ruotsissa äänestetään aktiivisemmin kuin Suomessa.

Åsa von Schoultz. Kuva: Janne Rentola. Åsa von Schoultz. Kuva: Janne Rentola.

– Suomi urbanisoitui myöhemmin kuin Ruotsi. Suomessa on myös paljon pientilallisia, jotka ovat tarvinneet poliittista edustusta enemmän kuin ruotsalaiset, Mittuniversitetin valtiotieteiden professori Åsa von Schoultz sanoo.

von Schoultzin mukaan juuri historialliset syyt vaikuttavat vielä tänään. Suomen Keskustan edelläkävijällä Maalaisliitolla oli jo 1900-luvun alussa suuret kannattajamäärät, kun taas ruotsalainen Bondeförbundet ei koskaan yltänyt samanlaisiin lukuihin. Suomen Keskusta on yleisen äänioikeuden jälkeen ollut yksi Suomen kolmesta suuresta puolueesta.

Toinen syy Keskustan vahvuudelle Suomessa johtuu poliittisista kuvioista Suomessa ja Ruotsissa.

– Suomessa SDP ei ole yhtä vahva kuin sosiaalidemokraatit Ruotsissa, jossa he ovat dominoineet politiikkaa. Suomessa SDP on kilpaillut vasemmiston äänistä vahvan kommunistisen liikkeen kanssa ja Keskusta on niin sanotusti päässyt paikkaamaan vajetta enemmän kuin Keskustapuolue Ruotsissa, von Schoultz huomauttaa.

Hänen mukaansa Suomen Keskustan vahvuus johtuu myöhäisestä urbanisaatiosta ja SDP:n heikommasta asemasta Suomessa.

Keskustan katastrofivaalit 2011

Vaaleista 2003 lähtien Suomen pääministeri edusti Keskustaa, mutta vaalit vuonna 2011 muuttivat tilanteen.

– Eduskuntavaalit vuonna 2011 olivat katastrofivaalit Keskustalle. Osittain pitkä hallintakausi kostautui, mutta Perussuomalaisten läpilyönti heikensi Keskustan ja myös kaikkien muiden puolueiden asemaa.

Åsa von Schoultzin mukaan oli luonnollista, etteivät eduskuntavaalit olisivat sujuneet niin hyvin, mutta murskatappio tuli kuitenkin yllätyksenä. Nyt näyttää jo valoisammalta.

– Uudella puoluejohtajalla Juha Sipilällä on hyvä olemus. Istuva hallitus tekee myös opposition elämän helpoksi ampumalla itseään nilkkaan jatkuvalla syötöllä, von Schoultz sanoo.

Hänen mukaansa on vaikeaa mitata puoluejohtajan tärkeyttä, mutta nykyään puhutaan paljon politiikan henkilöitymisestä.

– Äänestäjät vaihtavat helposti puolueesta toiseen, ja pienet asiat voivat olla ratkaisevia. Silloin myös puoluejohtajista tulee yhä tärkeämpiä. Myös mediassa yksittäiset henkilöt näkyvät enemmän.

Keskustan puoluejohtaja Juha Sipilä. Kuva: Keskustan kuvapankki.

Ruotsissa enemmän ympäristöä ja yrittämistä

Vaikka puolueet ovat erittäin eri kokoisia, heidän politiikastaan löytyy monta yhteistä ajatusta.

– Molemmat tekevät työtä desentralisaation eteen ja haluavat, että politiikkaa tehdään ihmisten lähellä. Mahdollisuus työhön ja asumiseen maaseudulla sekä maanviljely ovat myös tärkeitä kysymyksiä keskustalle sekä Suomessa että Ruotsissa, von Schoultz sanoo.

Puolueiden väliltä löytyy myös eroja.

– Ruotsin Keskustapuolue keskittyy enemmän yrittäjyyteen, varsinkin pienyrittäjiin. Sen lisäksi puolueella on vahvempi ympäristöprofiili. Muun muassa 70-luvulla puolue vastusti vahvasti ydinvoimaa.

von Schoultzin mukaan tämä vihreä näkökulma ei ole yhtään yhtä selkeä Suomen Keskustassa.

Äänestäjät maaseudulta

– Sekä Suomen että Ruotsin keskustapuolueiden vahva tuki tulee syrjäseuduilta, viljelijöiltä sekä maaseututaustaisilta henkilöiltä, von Schoultz sanoo.

Suomessa sukupuolijakauma on aika tasainen, kun taas Ruotsissa naiset äänestävät Keskustapuoluetta hieman ahkerammin.

– Tämä voi johtua edellisistä puoluejohtajista (Maud Olofsson ja Annie Lööf). Varsinkin nuoret naiset ovat yliedustettuja, von Schoultz sanoo.

Suomessa monet vanhemmat henkilöt äänestävät Keskustaa.

– Kun Keskusta menetti ääniä Perussuomalaisille, sekä vanhemmat että nuoremmat äänestäjät tukivat edelleen puoluetta. Lähinnä keski-ikäiset henkilöt jättivät puolueen.

Ruotsissa Keskustapuolueen äänestäjät ovat hieman korkeasti koulutetumpia kuin äänestäjät yleensä. Tämä ei pidä paikkansa Suomessa.

– Mielenkiintoinen aspekti Suomessa on, että monet julkisen sektorin työntekijät äänestävät Keskustaa. Luultavasti nämä ovat pienempien kuntien työntekijöitä. Mutta loppujen lopuksi Keskustan kannattaminen riippuu enemmän siitä missä asuu kuin kuka on, von Schoultz sanoo.

Ruotsin Keskustapuolueen puoluejohtaja Annie Lööf. Kuva: Per Pettersson / Centerbilder 2013

Keskusta dominoi Suomen pienissä kunnissa

Åsa von Schoultzin mukaan suurin ero Suomen ja Ruotsin keskustapuolueiden välillä on Keskustan asema massapuolueena Suomessa.

– Keskustalla on lähes 200 000 jäsentä, jos puolueelta kysyy. Näissä luvuissa on aina hieman ilmaa, mutta Keskustalla on kuitenkin dominoiva rooli monessa pienessä kunnassa. Tämä on myös tärkeä syy, miksi puolue ei halua vähentää kuntien määrää. Silloin puolue häviäisi monta aktiivia, von Schoultz perustelee.

Hän huomauttaa, että Ruotsin tilanne on aivan toinen.

– Siellä Keskustapuolue ei ole yhtään sama massaliike, kun taas Suomen Keskusta on oikea massapuolue, jolla on vahva jäsenpohja.

Keskustapuolueiden kannatus eduskuntavaaleissa:

Vuosi Suomi Vuosi Ruotsi
2011 15,8 prosenttia 2010 6,6 prosenttia
2007 23,1 prosenttia 2006 7,9 prosenttia
2003 24,7 prosenttia 2002 6,2 prosenttia
 

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto

Arkisto

Uusimmat uutiset