Eurovaalit kaipaavat äänestäjiä

Kevään 2014 EU-vaalit odottavat nurkan takana, mutta monet empivät vielä – äänestää vai ei? Addeton haastattelussa valtiotieteen tohtori Teija Tiilikainen peräänkuuluttaa aktiivisempaa kansalaisyhteiskuntaa.

– Jos katsoo eurovaalien aikaisempia äänestysprosentteja kiinnostus on ollut alhaista. EU-parlamenttia ei olla pidetty vahvana vallankäyttäjänä. Tuntuma EU-politiikkaan on myös puuttunut, Suomen ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen (kuvassa) sanoo.

Viime EU-vaaleissa äänestysprosentti koko unionin alueella oli 38,6. Suomessa äänesti 40,3 prosenttia ja Ruotsissa 45,5 prosenttia. ­­Teija Tiilikainen veikkaa kuitenkin, että kevään eurovaalit herättävät enemmän kiinnostusta.

– Euroopan talouskriisi on puhuttanut paljon, ja sen myötä myös EU-politiikka on ollut enemmän esillä. Nyt ollaan vähän olosuhteiden pakosta pohdittu EU-asioita. Olen toiveikas vaalien suhteen.

Suomen osalta Tiilikainen näkee eduskuntavaalien 2011 vaikuttavan paljon äänestysaktiivisuuteen.

– Perussuomalaisilla on 39 paikkaa eduskunnassa ja he ovat tuoneet EU-kriittisyyttä vahvasti esille. Suomalaisessa politiikassa on nyt paljon enemmän vastakkainasettelua kuin aikaisemmin, Tiilikainen sanoo.

Hänen mukaansa puolueet ovat myös asettaneet nimekkäämpiä edustajia ehdolle kuin aikaisempina vuosina.

– Vanhat puolueet vastaavat nyt Perussuomalaisten tuomaan haasteeseen.

Muun muassa monet ministerit ovat asettuneet ehdolle. Yle uutisten tekemässä haastattelussa valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen Turun yliopistosta näkee ministerikadon uhkaavan jo hallituksen toimintakykyä.

– Useampi merkittävässä asemassa oleva ministeri on hakeutumassa pois. Vaalikamppailun käyminen hallituskauden sisällä ei ole ihan ongelmatonta. Siinä on hallituksen normaalityöskentelyä haittaavia tekijöitä, Viljanen sanoo Ylelle.

Äänestys vilkastuu

Tiilikaisen veikkaus lisääntyneestä äänestysinnosta pitää myös paikkansa tutkimusten mukaan. Taloustutkimuksen maaliskuussa Yle uutisille tekemän tutkimuksen mukaan kyselyyn vastanneista suomalaisista varmasti aikoo äänestää 42,3 ja melko varmasti 36,4 prosenttia. Marraskuussa varmoja äänestäjiä oli 31,2 ja melko varmoja 31,8 prosenttia vastanneista, Yle kirjoittaa.

Myös Ruotsissa äänestysinto on kasvussa. Sifon maaliskuussa tekemän tutkimuksen mukaan kyselyyn vastanneista 35 prosenttia aikoo varmasti äänestää ja melko varmasti 31 prosenttia. Helmikuussa varmoja äänestäjiä oli 18 prosenttia, verkkosivusto Europaportalen kirjoittaa.

Yksi aspekti, joka myös voi lisätä äänestysvilkkautta on eurovaalien siirtäminen kesäkuulta toukokuulle.

– Sekä Suomessa että Ruotsissa monet ovat jo kesälomalla tai mökeillään kesäkuussa, joten toukokuu voi olla suotuisampi ajankohta vaaleille, Teija Tiilikainen sanoo.

EU-parlamentilla nyt enemmän valtaa

Tiilikaisen mukaan yksi EU-politiikan ongelma varsinkin Suomessa on ollut väärät käsitykset EU-parlamentin vallasta.

– Politiikka on koettu kaukaiseksi. Se että Suomessa on ”vain” kolmetoista meppiä antaa myös vääränlaisen kuvan vaikuttamisen mahdollisuuksista.

Tiilikainen huomauttaa, että EU-parlamentilla oli vähemmän valtaa Suomen ja Ruotsin liittyessä vuonna 1995.

– Tämä käsitys jäi niin sanotusti päälle, vaikka parlamentilla on nyt enemmän valtaa kuin aikaisemmin.

Viimeisin EU-perussopimus, Lissabonin sopimus, lisäsi voimaantullessaan joulukuussa 2009 Euroopan parlamentin valtaoikeuksia. Parlamentti on nyt tasavertainen lainsäätäjä Euroopan neuvoston kanssa useimmilla aloilla.

Ruotsissa kahdet vaalit

Tiilikaisen mukaan Ruotsissa syksyllä järjestettävät eduskuntavaalit saattavat vaikuttaa EU-vaalien kiinnostukseen.

– Äänestyskäyttäytyminen eurovaaleissa ei myöskään noudata perinteistä mallia, eurovaaleissa ihmiset äänestävät vapaammin ja ei aina välttämättä samaa puoluetta kuin muissa vaaleissa, Tiilikainen sanoo.

Svenska Dagbladetin mukaan eduskuntavaalit lisäävät poliittista kiinnostusta yleensä.

–Vaikka suhteellisesti harva on kiinnostunut Eurooppapolitiikasta, eduskuntavaalit voivat vaikuttaa positiivisesti, Svenska Dagbladetin vaalipaneelissa istuva valtiotieteilijä Sofie Blombäck sanoo lehdelle.

Hänen mukaansa EU-vaalit samana vuonna kuin kansalliset vaalit lisäävät suurten puolueiden kannatusta, SvD kirjoittaa.

– Ihmiset suhtautuvat yleensä vakavammin EU-vaaleihin, jos kansalliset vaalit ovat myös tulossa. Ihmiset eivät halua ”vahingoittaa” omaa puoluettaan protestiäänellä, vaan valitsevat mieluummin varmalta tuntuvan vaihtoehdon, Blombäck sanoo.

Toisenlainen äänestäjäkunta heräämässä

Pääasiassa eurovaaleissa ovat äänestäneet kaupunkilaiset, korkeasti koulutetut ja hyvätuloiset henkilöt.

– Euroopan integraatio on puhutellut enemmän kaupunkilaisväestöä, mutta tämä on pikkuhiljaa muuttumassa. Nyt keskustellaan myös paljon sosiaalisesta ulottuvuudesta, vapaasta liikkuvuudesta ja työmarkkinoista, Teija Tiilikainen sanoo.

Tiilikaisen mukaan nämä uudet teemat kiinnostavat toisenlaista äänestäjäkuntaa.

Suomessa Kokoomus on kirimässä voittoon toukokuun eurovaaleissa. Taloustutkimuksen Yle Uutisille tekemän kannatusarvion mukaan kokoomusta äänestäisi eurovaaleissa 23,8, keskustaa 18,1, perussuomalaisia 17,8 ja SDP:tä 16,3 prosenttia vastanneista, Yle kirjoittaa.

Ruotsissa Sosiaalidemokraatit ja Kokoomus ovat vahvimmilla. Sifon tekemän tutkimuksen mukaan sosiaalidemokraatteja äänestäisi eurovaaleissa 32,3 prosenttia, kokoomusta 21,6 prosenttia, ympäristöpuoluetta 11,6 prosenttia, kansanpuolue liberaaleja 9,7 prosenttia ja vasemmistoa 8,8 prosenttia.

Samankaltainen taival EU:ssa

Suomi ja Ruotsi liittyivät Euroopan unioniin samaan aikaan vuonna 1995. Maat koetaan yleensä samankaltaisina, ja Tiilikaisen mukaan myös EU-politiikassa on paljon yhtäläisyyksiä.

– Suomella ja Ruotsilla on samanlaiset odotukset ympäristö- ja sisämarkkinapolitiikassa. Molemmat ovat avoimia ja pieniä tai keskisuuria maita, jotka puoltavat kestävää kehitystä. Myös hyvinvointivaltioajattelu näkyy selvästi kummankin maan politiikassa, Tiilikainen sanoo.

Hänen mukaansa mailla on samanlainen lähtökohta moneen kysymykseen.

– Molemmat ovat ajaneet EU-päätöksenteon avoimuutta ja kansalaisten mahdollisuutta saada tietoa päätöksistä, Tiilikainen sanoo.

Eroja maiden väliltä löytyy myös.

– Yksi iso ero on euroon kuuluminen. Tässä Suomi ja Ruotsi ajavat eri linjoja.

Myös ulkopoliittisia eroja löytyy.

– Ruotsi on Venäjäkriittisempi ja Suomi taas sovittelevampi. Ruotsi on myös viime vuosina osallistunut EU:n koviin operaatioihin, esimerkiksi Libyassa, kun taas Suomi on varovaisempi.

Tiilikaisen mukaan on vielä vaikeaa sanoa, mitkä teemat nousevat EU-vaalien keskiöön.

– Turvallisuuspolitiikka saattaa olla yksi keskeinen teema Ukrainan tapahtumien jälkeen, Tiilikainen pohtii.

Kuvalähde: Euroopan unioni.

Aktiiviset kansalaiset luovat EU-politiikalle vahvan pohjan

Aikaisempien EU-vaalien matala äänestysprosentti huolestuttaa Tiilikaista.

– Tilanteen parantamiselle ei ole mitään vippaskonsteja. Ei riitä, että tehdään vain jotain vaalien alla, hän huomauttaa.

Tiilikaisen mukaan myös puoluejohto näkyy vähemmän EU-vaalikampanjoissa Suomessa.

– Koska koko maa on yksi vaalipiiri, kaikki pyörii enemmän yksittäisten ehdokkaiden ympärillä.

Ruotsin listavaalit kuitenkin asettavat puolueille enemmän painoa Ruotsissa.

– Ruotsalainen järjestelmä takaa, että puolueilla on isompi merkitys vaaleihin kuin Suomessa. Tämä saattaa selittää maiden välisen eron äänestysprosenteissa. Puolueet aktivoivat äänestäjiä paremmin kuin yksilöt, Tiilikainen sanoo.

Tiilikainen peräänkuuluttaa nyt aktiivista kansalaisyhteiskuntaa.

– Monet kysyvät onko Suomella ja Ruotsilla valtaa EU:ssa, eikö Saksa ja Ranska kuitenkin päätä kaikesta? Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa. Mitä aktiivisempi kansalaisyhteiskunta on, sitä vahvemmin kansalta saatu mandaatti painaa EU-politiikassa.

Aktiivinen kansalaisyhteiskunta myös tukee maiden asemaa parlamentissa.

– Jos kansalaiset ovat passiivisia, edustajat eivät ole niin vahvalla pohjalla, kun taas aktiivisuus tuottaa erilaisen profiilin koko maalle, Tiilikainen huomauttaa.

EU-vaalitietoa:

  • Seuraavat Euroopan parlamentin vaalit toimitetaan kaikissa 28 EU-jäsenmaassa 22.- 25. toukokuuta 2014.
  • Suomessa ja Ruotsissa vaalipäivä on sunnuntai 25.5.2014.
  • Euroopan parlamenttiin valitaan suorilla vaaleilla yhteensä 751 jäsentä.
  • Suomesta valitaan 13 Euroopan parlamentin jäsentä eli meppiä, Ruotsista 20.

Suomen ulkoasianministeriön Eurooppatiedotuksen vaalitietosivusto
Ruotsin eduskunnan EU-tietosivusto

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto

arkisto

uusimmat uutiset