Vähemmistöjen oikeudet herättävät keskustelua

Ruotsin vähemmistölaki on ollut voimassa neljä vuotta. Seminaarissa Suomen Tukholman suurlähetystössä käsiteltiin vähemmistöoikeuksien tämänhetkistä tilannetta Ruotsissa ja niiden haastavaa, mutta lupaavaa tulevaisuutta.

Neljä vuotta sitten Ruotsissa tuli voimaan uusi laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä. Laki antaa perussuojan maan historiallisille vähemmistöille. Suomen suurlähetystössä järjestetyssä seminaarissa asiantuntijat pohtivat vähemmistöjen tämänhetkistä asemaa Ruotsissa ja niitä toimia, joita tarvitaan oikeuksien toteuttamiseksi käytännössä, Suomen Tukholman suurlähetystö kirjoittaa uutisessa.

Tukholman läänin lääninhallitus ja Saamelaiskäräjät ovat päävastuussa Ruotsin vähemmistöpolitiikan toteuttamisen koordinoinnista ja seurannasta. Vähemmistöpolitiikka kattaa kysymykset kansallisten vähemmistöjen ja niiden kielten suojelusta ja tuesta.

Ruotsin viisi tunnustettua vähemmistöä ovat juutalaiset, romanit, saamelaiset (myös alkuperäiskansana), ruotsinsuomalaiset ja tornionjokilaaksolaiset. Kansallisia vähemmistökieliä ovat jiddiš, romani chib, saame, suomi ja meänkieli.

Paikalliset toimijat tärkeitä

Vaikka edistystä on tapahtunut, tekemistä vähemmistöoikeuksien parantamiseksi riittää edelleen, Suomen Tukholman suurlähetystön uutisessa todetaan.

– Hallintoaluekuntien vastuulla on järjestää muun muassa vanhustenhoitoa ja esikoulutoimintaa suomeksi. Tätä määräystä on kunnissa tulkittu hyvin eri tavalla, ministeri Erik Ullenhag sanoi seminaarissa.

Ministeri painottikin hallintokuntien vastuuta ja yhtenäistämisen tärkeyttä vähemmistöjen palvelujen järjestämisessä.

– Ilman paikallisia toimijoita eivät kansalliset vähemmistöt saa palveluja omilla kielillään, hän korosti.

Vähemmistöjen lapset edelleen syrjäytyneitä

Seminaarissa esiteltiin myös Ruotsin kirkon ja Uppsalan yliopiston tuore raportti Tio sätt att stärka barn och unga. Ruotsin kirkon monikielisyysyksikön johtaja Kaisa Syrjänen Schaal muistutti, että vähemmistötyö vaatii vankkaa osaamista lukuisilta toimijoilta; valtion viranomaisilta, paikallishallinnolta ja kansalaisyhteiskunnalta.

– Mikäli kouluasioita ei hoideta, eikä ole tarpeeksi lapsia, jotka oppivat vähemmistökieliä kunnolla, niin ei silloin ole tulevaisuutta. Lasten ja nuorten kielitaitoon tulee panostaa kunnolla, Kaisa Syrjänen Schaal sanoi seminaarissa.

Ruotsin kirkon tiedotteessa Syrjänen Schaal painottaa, että vähemmistöihin kuuluvat lapset ovat edelleen syrjäytyneitä.

– On tärkeää luoda tilanteita ja vapaa-alueita, joissa vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen lapset ja nuoret saavat olla normina eikä heitä kyseenalaistettaisi. Tämä vahvistaisi heidän identiteettiään, parantaisi turvallisuutta ja lisäisi elämänintoa. Mahdollisuus olla oma itsensä, puhua omaa kieltään ja vaikuttaa omaan tilanteeseen ovat perustavia oikeuksia, Syrjänen Schaal sanoo Ruotsin kirkon tiedotteessa.

Äidinkielenopetus tarpeellista

Ruotsin kirkon raportin mukaan lasten ja nuorten oikeus oppia äidinkieltään ei toteudu Ruotsissa, Suomen Tukholman suurlähetystö kirjoittaa. Raportissa esitetään, että sekä viranomaisten että vähemmistöjen itsensä tulisi tutkia tarkemmin YK:n yleissopimusta lasten oikeuksista. Lapsien oikeuksien näkökulma tulisi sisällyttää vankemmin vähemmistötyöhön, ja heille tulisi luoda vaikuttamismahdollisuuksia. Raportti löytyy kokonaisuudessaan Ruotsin kirkon lehdistöhuoneesta.

Tukholman Suomen instituutissa keskusteltiin maaliskuun lopussa näistä samoista kysymyksistä nuorten näkökulmasta. Ruotsin radion uutisen mukaan seminaari veti paljon väkeä paikan päälle. Yksi tärkeimmistä kysymyksistä koski äidinkielenopetusta vähemmistökielillä.

– Saamelaisilla lapsilla, vähemmistölapsilla, on vaikeaa saada äidinkielenopetusta. Tämä on pehmeä kysymys, ja hallitus voisi tehdä asialle jotain hyvin nopeasti, Sáminuorran puheenjohtaja Per-Jonas Partapuoli totesi seminaarissa.

Kooste: Michaela von Kügelgen / Addeto

arkisto

uusimmat uutiset