Sosiaalinen media ja politiikka

Miten poliitikot kohtaavat valitsijat tänään? Kuinka tärkeä rooli sosiaalisella medialla on vaalikampanjassa? Nämä ajankohtaiset kysymykset kiinnostavat sekä Suomessa että Ruotsissa.

Tuoreessa ruotsalaisessa väitöskirjassa muun muassa 500 bloggaavaa poliitikkoa on saanut vastata kysymyksiin. Martin Karlssonin valtio-opin väitöskirja Covering distance – Essays on representation and political communication tutkii miten poliitikot käyttävät sosiaalista mediaa.

Örebron yliopisto kirjoittaa tiedotteessa, että jo ennen eduskuntavaaleja 2006 löytyi bloggaavia poliitikkoja, mutta varsinainen läpimurto tuli edellisissä vaaleissa. Sen jälkeen twitter on yleistynyt kanavana ja Martin Karlssonin mukaan twitterin formaatti sopiikin paremmin poliitikoille.

– Aiomme jatkaa laajemmalla tutkimuksella, jossa myös seuraamme poliitikkojen twitterkäyttäytymistä. Minua kiehtoo muun muassa ilmiö, jossa poliitikot käyvät samanaikaista keskustelua sekä valtuustokokouksessa että twitterissä, Karlsson sanoo tiedotteessa.

Kuvakaappaus Alexander Stubbin ja Carl Bildtin twitterprofiileista 20.3.2014.

Twitter vahvemmin tulossa

Karlsson haluu myös tutkia, miten poliitikot löytävät paikkansa sosiaalisen median virrassa.

– Haluan nähdä miten he verkostoituvat. Sosiaalisessa mediassa on vahva hierarkia, ja on helppo päätyä umpikujaan. Pitää olla aktiivinen, mutta myös oma poliittinen asema vaikuttaa. Ruotsalaisista poliitikoista twitterissä Carl Bildt on omaa luokkaansa, hänellä on 280 000 seuraajaa. Emme voi ottaa häntä huomioon tällaisessa materiaalissa, koska hän vääristäisi koko materiaalin. Kakkosena listalla on Birgitta Ohlsson, jolla on ”ainoastaan” 35 000 seuraajaa, Karlsson sanoo.

Kansainvälinen Twiplomacy-tutkimus kartoittaa eri maiden päättäjien twitteraktiivisuutta ja yhteyksiä. Tutkimuksen mukaan suomalaiset päättäjät eivät ole kovin aktiivisia twitterissä, mutta yksi poikkeus löytyy – Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb. Ruotsissa Carl Bildt on selvästi aktiivisin. Twiplomacy-tuktimuksen takana on viestintäyritys Burson Marsteller.

Sosiaalisen median tärkeys kasvaa

Suomalaisen tutkimuksen mukaan erittäin suuri osa ehdokkaista oli esillä sosiaalisessa mediassa ennen eduskuntavaaleja 2011, mutta valitsijat käyttivät sosiaalista mediaa yleisesti ottaen varsin niukasti.

– Lisäksi he katsoivat, että sosiaalisella medialla oli erittäin vähän vaikutusta heidän äänestyspäätöksiinsä. Sosiaalisen median käyttö vaalien aikaan ei myöskään automaattisesti tarkoita, että kansalaiset kävisivät silloin puolueiden tai ehdokkaiden sivustoilla, Kim Strandberg kirjoittaa artikkelissaan Sosiaalisen median vallankumous? oikeusministeriön julkaisussa Muutosvaalit 2011.

Strandbergin mukaan on myös tärkeää huomata, että sosiaalinen media tavoittaa jotkut valitsijaryhmät tehokkaasti suoraan.

– Melkein joka kolmas 18–24-vuotiaista käytti sosiaalista mediaa vaalien seuraamiseen vähintään melko paljon. Tutkimustulokset vahvistivat käsitystä siitä, että vaalien seuraamistavat muuttuvat ikäpolvien muutoksen myötä. Tulevaisuuden kampanjoissa internetistä hyötyy eniten kommunikoimalla useilla eri viesteillä useilla eri verkkofoorumeilla, Strandberg kirjoittaa.

Örebron yliopiston tiedote
Muutosvaalit 2011
Twiplomacy: Suomalaiset päättäjät twitterissä
Twiplomacy: Ruotsalaiset päättäjät twitterissä

Kooste: Michaela von Kügelgen / Addeto

arkisto

uusimmat uutiset