Ruotsinsuomalaiset lehdet digitoidaan

Ruotsissa ilmestyneitä suomenkielisiä vähemmistölehtiä digitoidaan parhaimmillaan Mikkelissä. Yleiseen käyttöön lehdet tulevat heti tekijänoikeusasioiden selvittyä.

Suomen Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskus Mikkelissä on mikrokuvannut Ruotsissa 1800- ja 1900-luvuilla ilmestyneitä suomenkielisiä lehtiä yhteistyössä Kungliga biblioteketin kanssa, Kansalliskirjasto-lehti kirjoittaa.

Mikrokuvaus tehdään lehtien myöhempää digitointia varten, mutta myös pidemmän säilyvyyden vuoksi.

– Ruotsista saatu lehtiaineisto on huonossa kunnossa. Paperin säilymisikä on rajallinen, kun taas mikrokuvattuna aineisto säilyy 500 vuotta. Jos lehtiaineistoa säilytetään vain paperisessa muodossa, sitä ei lähitulevaisuudessa voitaisi enää käyttää tutkimustarkoituksiin, digitointi- ja konservointikeskuksen johtaja Majlis Bremer-Laamanen sanoo Kansalliskirjastolle.

Hänen mukaansa lehdet antavat uuden näkökulman suomenkielisiin vähemmistöihin ulkomailla. Projektin avulla halutaan myös nostaa muun muassa Tornionlaakson suomenkielinen vähemmistö paremmin esiin.

– Mielestämme tällainen työ on kulttuuriperinnön vaalimista. Vähemmistöjen ja siirtolaisuuden äänet eivät lehtiaineistossa tule helposti kuuluviin, Bremer-Laamanen sanoo.

Kansalliskirjaston mukaan yhteistyön tarkoituksena ei ole ainoastaan pelastaa historiallisesti merkittäviä aineistoja. Digitoimalla historian saatossa lopetetut ja unohtuneet suomalaisjulkaisut saadaan jälleen näkyviksi ja laajemmalle yleisölle. Mahdollisia käyttäjiä ovat eri alojen tutkijat, sukututkijat sekä suuri yleisö.

Rahoitusta tavoitellaan

Digitointi- ja konservointikeskus on tehnyt lehtien mikrokuvaamisen täysin omin resurssein, sillä ulkopuolista rahoitusta projektiin ei vielä ole saatu, Kansalliskirjasto kirjoittaa.

Lehtimateriaali koostuu 11 eri lehdestä vuosilta 1878–1958. Yhteensä sivumateriaalia on 40 000 sivua. Ruotsin Kuninkaallinen kirjasto on valinnut lehdet ja selvittänyt niiden taustan. Se on myös selvittänyt, millaisia puutteita kokoelmissa on.

Majlis Bremer-Laamasen mukaan projektiyhteistyö Ruotsin kanssa on sujunut hyvin.

– Tapamme toimia ovat olleet samanlaisia: avointa puolin ja toisin. Olemme olleet mukana Ruotsissa näkemässä digitoinnin kehitystä, Bremer-Laamanen toteaa.

Kansalliskirjasto kirjoittaa, että projektin jatkamiseen on tarkoitus saada rahoitusta. Pyrkimyksenä on myös selvittää tekijänoikeudet, jotta aineiston jakelu Suomessa olisi Kansalliskirjaston lisäksi mahdollista muun muassa yliopistokirjastoille ja muille kirjastoille.

– Aineistosta on mahdollista nähdä, mitä vähemmistöille on tapahtunut aikojen saatossa

ja kuinka esimerkiksi julkaisusensuuria on kierretty. Suomalaista lehtihistoriaa on maailmalla paljon ja läheskään kaikkea siitä ei ole vielä saatettu digitaaliseen muotoon, Bremer-Laamanen sanoo.

Lisätietoa ruotsinsuomalaisista lehdistä löytyy Kansalliskirjasto-lehdestä numero 2/2013 (sivut 33–40). Kalevi Lehtosen kirjoittama artikkeli käsittelee lehtiä perusteellisemmin. 


Kansalliskirjasto-lehti 4/2013 sivut 34–35 

Teksti: Michaela von Kügelgen / Addeto

arkisto

uusimmat uutiset