Harvempi suhtautuu positiivisesti ruotsin kieleen

Ruotsin kieli on vastatuulessa Suomessa. Syksyllä eduskuntaan jätettiin kansalaisaloite, joka haluaa lakkauttaa ruotsin pakollisena opiskelukielenä kouluissa. Myös uuden tutkimuksen mukaan kiinnostus ruotsia kohtaan heikkenee.

Viiden viimeisen vuoden aikana vastustus pakolliselle kouluruotsille ei kuitenkaan ole lisääntynyt vaan vähentynyt prosenttiyksiköllä. Sitä vastoin epävarmuus on lisääntynyt. Tämä selviää mielipidetutkimuksesta ruotsin asemasta Suomessa. Taloustutkimus on tehnyt tutkimuksen lokakuussa 2013 ajatushautomo Magmalle, Magma kirjoittaa verkkosivuillaan.

– Trendi on negatiivinen. Kun katsomme mielikuvaa kaikista tutkimuksen kysymyksistä, on selvää että yhä harvempi suhtautuu positiivisesti väittämiimme. Positiivinen tuki ruotsin kielelle siis vähenee, tutkija Åsa Bengtsson sanoo Svenska Ylelle.

Bengtsson on analysoinut tutkimuksen materiaalin Magman toimeksiantamana. Mielipidetutkimuksessa on haastateltu yli 1000 sattumanvaraisesti valittua suomalaista, Ahvenanmaa poissuljettuna. Vastaavanlainen tutkimus on tehty vuosina 1996 ja 2008.

Yhä harvempi kokee ruotsin tärkeänä

Ruotsin kieli nähdään vielä tärkeänä osana suomalaista yhteiskuntaa, mutta yhä harvempi on tätä mieltä. Folktingetin mielipidemittauksessa vuodelta 1996 vielä 70 prosenttia suomalaisista olivat osittain tai täysin sitä mieltä, että ruotsin kieli on tärkeä Suomelle. Uusimmassa mielipidetutkimuksessa 7 prosenttiyksikköä harvempi on samaa mieltä.

Tästä huolimitta valtaosa kokee ruotsin kielen ja kulttuurin häviämisen Suomesta menetyksenä. Toisaalta tuki kuitenkin vähenee.

– Tämä johtuu yleisestä yhteiskunnallisesta vaikutuksesta. Pakollisesta kouluruotsista on käyty paljon keskustelua, ja julkisuudessa on esitetty paljon negatiivisia mielipiteitä ruotsin kieltä vastaan. Mutta pitää myös muistaa, että selvä enemmistö kyselyyn vastanneista suhtautuu positiivisesti ruotsiin ja näkee kielen tärkeänä osana suomalaista kulttuuria, Bengtsson sanoo Svenska Ylelle.

Kyllä Pohjoismaille, ei ruotsille

Ajatushautomo Magman johtajan Nils Erik Forsgårdin mukaan mielipidetutkimuksen tulokset ovat ristiriitaisia.

– Toisaalta tuki pohjoismaisuudelle on lähes muuttumaton verrattuna vuoteen 2008, mutta toisaalta tuki ruotsin kielelle on laskenut lähes kymmenen prosenttiyksikköä. Ruotsin kieli koetaan näköjään yhä vähemmän edellytyksenä pohjoismaiselle yhteishengelle. Ehkä moni suomenkielinen aliarvioi omat kielitaitonsa – ihan turhaan, Forsgård sanoo Magman uutisessa.

Svenska Dagbladetin kolumnissa toimittaja John Chrispinsson kysyy, miksi Ruotsi ei ole enemmän kiinnostunut ruotsin kielen tilasta Suomessa.

– Miksi me Ruotsissa olemme niin hiljaa? No, voimme sanoa, mitä Suomen asiat meille kuuluvat. Mutta mehän olemme tottuneet korottamaan äänemme, jos maailmalla tapahtuu epäoikeudenmukaisuuksia, riippumatta siitä haluaako maailma sitä vai ei. Joten eikö ole oudon hiljaista ottaen huomioon, että tämä tapahtuu muutama kymmenen kilometriä Tukholmasta itään? […] Selma Lagerlöf uskalsi vastustaa oman aikansa verkkovihaa. Eikö meidän pitäisi olla yhtä rohkeita tänään?

Magman uutinen
Magmam raportti
Svenska Yles nyhet
John Chrispinssonin kolumni

Kooste: Michaela von Kügelgen / Addeto

arkisto

uusimmat uutiset