Pohjoismainen terveyspolitiikka toimii
Kansanterveys on parantunut sekä Suomessa että Ruotsissa. Yksi syy tälle on sosiaalidemokraattinen politiikka.
Mitä pidempään sosiaalidemokraatit ovat olleet vallassa läntisen Euroopan maissa, sen tuloksellisempaa terveyspolitiikkaa maat ovat harjoittaneet, Helsingin yliopiston uutiset kirjoittavat.
Tämä pohjautuu kansanterveystieteen professori Johan Mackenbachin tutkimuksiin. Mackenbachilla on tutkinut laajaa vertailuaineistoa Euroopan maiden terveyspolitiikasta vuosilta 1960–2008.
– Kun tulos puretaan osiin, havaitaan voimakkaimman terveysvaikutuksen johtuvan lähinnä siitä, että tupakka- ja alkoholipolitiikkaa on näissä maissa ollut erityisen rajoittavaa, rotterdamilaisen Erasmus MC -yliopiston kansanterveystieteen professori Mackenbach sanoo Helsingin yliopiston uutisille.
Pohjoismaat suoriutuvat terveyspolitiikassa hyvin verrattuna muihin Euroopan maihin. Terveyspolitiikan kärkinelikko koostuu Ruotsista, Norjasta, Islannista ja Suomesta.
Luennolla Helsingin yliopiston Biomedicumissa Mackenbach kiitteli Suomen tehokkuutta liikenneturvallisuudesta syöpäseulontoihin. Suomen kiri köyhästä maasta mallivaltio Ruotsin kantaan on pontevien hallitusten ansiota, professori päättelee tilastojensa perusteella, Helsingin yliopiston uutiset kirjoittavat.
Uutisen mukaan odotettavissa oleva elinikä eri Euroopan maissa on kytköksissä bruttokansantuotteeseen. Kun maiden väliset tuloerot 1960-luvulla olivat pienimmillään, sama päti eliniänodotteen eroihin. Sittemmin tulo- ja elinikäerot ovat taas kasvaneet.
– Valtioiden terveysarvojen ja terveyspolitiikan välillä on kuitenkin kiinteämpi yhteys kuin valtioiden varallisuuden ja terveyspolitiikan välillä. Ruotsi käyttää terveyspolitiikkaan enemmän kuin bkt:n perusteella voisi päätellä, Mackenbach sanoi luennolla.
Muun muassa lasten rokotukset, suolaan lisättävä jodi, turvayöpakko, päihteiden saannin rajoittaminen, turvalliset tiet ja alemmat nopeusrajoitukset johtavat siihen, että ihmiset elävät kauemmin ja terveempinä, Helsingin yliopiston uutiset kirjoittavat.
Helsingin yliopiston uutinen
arkisto
uusimmat uutiset
kielikylpy kasvatustiede islam murteet vetenskapsrådet ajatushautomo suomen akatemia globalisaatio sateenkaariperheet kulttuuripolitiikka anders chydenius kaupunki open access akateeminen vapaus nuorisojärjestöt äärioikeistolaisuus seksuaalivähemmistöt romanit kansalaistiede tukholman yliopisto itämeri yle muukalaisvihamielisyys blokkipolitiikka kaksikielisyys sls avoin data sosiaalipolitiikka sosiologia vieraskynä rasismi hanasaari demokratian voimavirrat sota vaalitutkimus historia digitalisointi pisa kulttuuri monikielisyys kielipolitiikka tohtoriopinnot opettajakoulutus helsingin yliopisto korkeakoulupolitiikka vaalit puoluevertailu hyvinvointiyhteiskunta tutkimusrahoitus ruotsi puolueet verkkoarkisto ruotsin kieli suomessa addeto vertailee suomi koulutus media väitöskirja pohjoismaat yhteistyö politiikka addeto haastattelee koulu tutkimusprojekti työelämä tutkijat nuoret tutkijat pohjoismaiden ministerineuvosto vähemmistö puolustusyhteistyö vähemmistöpolitiikka suomenruotsalaisuus nuoriso tutkimuspolitiikka sosiaalinen media tasa-arvo pedagogiikka saamelaiset demokratia yliopistouudistus digitalisaatio maahanmuutto eu talous sukupuolitutkimus journalistiikka magma puoluejohtaja lukutaito ekstremismi ruotsinsuomalainen innovaatio eu-vaalit suomen kieli ruotsissa runeberg sananvapaus feminismi åbo akademi kansalaisaloite muuttoliike kielet kuvagalleria nato sosiaalityö painovapaus selma lagerlöf pakolaiset riksbankens jubileumsfond ukä vihapuhe sibelius henrik meinander konfliktintutkimus ruotsin aika edelfelt sotalapset perhe tove jansson