Lukijakirjeet olivat osa lehdistöä jo 1700-luvulla

Lukijoiden tuottama materiaali ei ole mitään uutta lehdistössä. Jo 1730-luvun ruotsalaislehdissä esiintyi lukijoiden mielipidekirjoituksia.

1730-luvun Ruotsissa ilmestyi useita uusia lehtiä, joiden kunnianhimo erosi aikaisemmista lehdistä. Ennen lehdistö oli keskittynyt akateemisiin kysymyksiin tai palvellut hallinnon tavoitteita, mutta uuden genren lehdet, niin kutsutut moraaliset viikkolehdet, halusivat viihdyttää lukijoita, ja lehdet suuntautuivat myös vahvemmin yleisölle.

Kirjallisuustieteen väitöskirjassa Göteborgin yliopistosta Tilda Maria Forselius käsittelee uudistunutta viikkolehdistöä. Tutkimuksessaan Forselius keskittyy lukijakirjeiden muotoon, sisältöön ja funktioon.

Ruotsalaisen lehdistön historiassa lukijat osallistuivat nyt ensimmäistä kertaa kirjoittamalla kirjeitä ja tekstejä. Forseliuksen tutkimuksien mukaan lukijat saivat myös vastauksia.

Lukijakirjeitä useassa lehdessä

Forseliuksen tutkimasta yhdeksästä viikkolehdestä 1730-luvulta kahdeksassa oli artikkeleita kirjemuodossa, joista suurin osa esiteltiin lukijakirjeinä. Kirjeiden autenttisuudesta ei kuitenkaan ole mitään varmuutta.

– En kuitenkaan keskity kysymykseen kirjeiden autenttisuudesta, vaan viikkolehtien vaikutuksiin tuoda lukijoiden ääni kuuluviin lehden sivuilla. Kirjemuoto antoi sisällölle tietyn vallan, koska se antoi lehtien yleisölle vaikutelman, että teksti edusti lukijoita, Tilda Maria Forselius sanoo Göteborgin yliopiston tiedotteessa.

Kirjeissä käsiteltiin taloutta, moraalia, elämäntapoja, hyveitä ja ystävyyttä. Myös ruotsin kielen puhtautta haluttiin vaalia. Lukijakirjeet eivät kuitenkaan olleet mitään koko kansan lystiä.

– Noin 95 prosentilla väestöstä ei ollut mahdollisuutta lukea tai osallistua viikkolehtien keskusteluun, mutta aikakausi oli kuitenkin ruotsalaisen viihdyttävän viikkolehdistön lähtölaukaus, Forselius sanoo tiedotteessa.

Göteborgin yliopiston tiedote 

arkisto

uusimmat uutiset