Ruotsi jakaa enemmän lehdistötukea kuin Suomi

Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa valtio tukee sanomalehtiä merkittävästi enemmän kuin Suomessa. Tämä selviää Suomen Lehdistön tekemästä vertailusta.

Suomen Lehdistö on vertaillut lehdistötukea Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa ja toteaa, että Suomen lehdistötuki on noin prosentin muissa maissa jaetuista summista.

Sanomalehtien saamat vuotuiset summat ovat naapurimaissa noin 50 miljoonan euron luokassa, kun Suomessa lehdistötuki on vain noin prosentin tästä, ja sitä jaetaan ainoastaan vähemmistökieliseen uutistuotantoon, Suomen Lehdistö kirjoittaa.

Ruotsissa valtio tukee lähinnä kakkoslehtiä. Lehdistön monimuotoisuuden turvaamiseksi tukea saavat sanomalehdet, joiden peitto alueellaan on alle 30 prosenttia. Tämän lisäksi valtaosa ruotsalaisista kotiin kannettavista sanomalehdistä saa jakeluun tukea, jonka ehtona on yhteistyö aamukannon järjestämisessä muiden lehtien kanssa. Käytännössä siis lähes kaikki ruotsalaiset sanomalehdet saavat valtiolta avustusta.

Eroja alv:ssä

Toinen suuri ero Suomen ja Ruotsin välillä on arvolisäveron määrä. Suomessa printtitilauksen arvolisävero on 10 prosenttia, Ruotsissa se on 6 prosenttia. Vielä suurempi ero on irtonumeroiden arvolisäverotuksessa. Ruotsissa se on sama kuin printtitilauksen alv, kun taas Suomessa se on jopa 24 prosenttia. Sen sijaan digitilauksen alv on Suomessa prosenttiyksikön pienempi kuin Ruotsissa – 24 prosenttia verrattuna 25 prosenttiin.

– Poliitikot tuntevat lehdistön tilanteen. Ajankohtainen kysymys on pikemminkin digitaalisten julkaisujen alv:n laskeminen, Ruotsin sanomalehtien liiton toimitusjohtaja Per Hultengård kertoo Suomen Lehdistölle.

Alv-asioissa Euroopan unioni rajoittaa jäsentensä ratkaisuja, Suomen Lehdistö kirjoittaa. EU tulkitsee, että maksullinen verkkosisältö on palvelu eikä tuote, ja alennettu alv-kanta on sallittu vain tuotteille. Euroopan sanomalehtikustantajien yhteinen tavoite onkin muuttaa säädöksiä niin, että se mahdollistaa digitaalisille tuotteille alemman arvonlisäveron.

Printtitilauksissa EU hyväksyy jäsenilleen kaksi alennettua arvonlisäverotasoa, joista alemman pitää olla vähintään viisi prosenttia. Suomessa printtitilausten alv:n laskeminen Ruotsin tasolle on siis mahdollista, jos poliitikot niin päättävät.

Heikennyksiä Ruotsin lehdistötuissa

Merkittäviä heikennyksiä ruotsalaislehtien tukiin on kuitenkin tiedossa vuoden 2017 alussa. Tuolloin jakelutuki luultavasti lakkaa, samoin suurkaupunkilehtien, Svenska Dagbladetin ja Skånska Dagbladetin, lisätuki.

Hultengård uskoo, että jakeluyhteistyö postin kanssa kompensoi menetyksiä. Jäljelle jäävän tuen ehdot muuttuvat niin, ettei Svenska Dagbladetin kolaus ole kuolemaksi. Skånska Dagbladetin osa on kovempi, Suomen Lehdistö kirjoittaa.

– On suuri riski, että lehti joudutaan lopettamaan, Hultengård arvioi.

Suomen Lehdistön uutinen
Ruotsin lehdistötukilautakunta

Tags: media

arkisto

uusimmat uutiset