Suomen kielisaarekkeissa ruotsi on tärkeä kieli
Suomen ruotsinkielisissä kielisaarekkeissa kouluilla on iso merkitys kielenkehityksen kannalta. Uusi väitöskirja toteaa myös, ettei nuorten aina tarvitse puhua puhdasta ruotsia – on ihan normaalia, että ruotsin sekaan ujuttautuu myös suomenkielisiä sanoja.
Ajatushautomo Magman tilaamassa selvityksessä ”Svenska språköäar och finska utskär” raportin kirjoittaja Lina Laurent toteaa, että tyypillistä kielisaareketta ei ole olemassa, mutta monilla saarekkeilla on tänään samat haasteet. Suomessa on yhteensä 16 kuntaa, josta löytyy ruotsinkielinen kielisaareke.
Magman raportista selviää muun muassa, että paikallisilla tulisieluilla on erittäin tärkeä rooli kielen voimavarana. Anders Wentin, Oulun ruotsinkielisen koulun entinen rehtori ja Svenska kulturens vänner -järjestön puheenjohtaja, kertoo omasta kekseliäisyydestään, kun koulu tarvitsi uudet pulpetit kymmenen vuotta sitten.
– Kunnallinen rehtori olisi katsonut pulpetteja kaluste-esitteestä, mutta yhden verkkosivuston kautta minä löysin pulpetit Luulajasta 20 euron kappalehintaan, Wentin sanoo raportissa.
Yksi kielisaarekkeiden elävänä pitämisen tärkeimmistä aspekteista on vanhempien kiinnostus valita ruotsinkielinen koulu omille lapsilleen. Kotikielestä riippumatta vanhemmat ovat siis varmoja siitä, että ruotsinkielinen koulu on paras vaihtoehto lapsille.
Laurent antaa raportissaan myös ehdotuksia, miten kielisaarekkeita voitaisiin elävöittää entisestään. Ruotsinkielisten aktiviteettien pitää näkyä selvästi kunnan verkkosivuilla sekä kunnan muussa viestinnässä.
On myös tärkeää selvittää, kuinka moni on kiinnostunut ruotsinkielisestä toiminnasta. Laurent ehdottaa myös oppilas- ja opettajavaihtoa, jossa olisi mahdollisuus tutustua toisiin kouluihin.
Aina ei tarvitse puhua oikein
Uusi väitöskirja tutkii ruotsinkielisten oppilaiden kielenkäyttöä kielisaarekkeissa. Tutkija Sofie Henricsonin mukaan tärkeintä ei ole, että aina puhutaan puhdasta ruotsia.
– Olisi epäluonnollista, jos monikielisiä keskusteluja ei olisi ollenkaan, Henricson sanoo Helsingin yliopiston uutisille.
Väitöskirjassaan Henricson on analysoinut ryhmäkeskusteluja neljässä kielisaarekkeessa – Porissa, Oulussa, Tampereella ja Kotkassa. Näissä kaupungeissa ruotsinkielisten osa on ainoastaan 0,2–1 prosenttia asukkaista.
– Monikielisissä keskusteluissa kielet mukautuvat strategisesti toisiinsa ja kieliä tulkitaan samanlaisina. Tämä on normaalia monikielisen maailman arjessa, Henricson toteaa.
Henricsonin väitöskirja Svenska i finsk miljö: Interaktion, grammatik och flerspråkighet i samtal på svenska språköar i Finland löytyy kokonaisuudessaan täältä.
Magman raporttiin voit tutustua täällä.
Helsingin yliopiston uutinen
Kooste: Michaela von Kügelgen / Addeto
arkisto
uusimmat uutiset
kielikylpy kasvatustiede islam murteet vetenskapsrådet ajatushautomo suomen akatemia globalisaatio sateenkaariperheet kulttuuripolitiikka anders chydenius kaupunki open access akateeminen vapaus nuorisojärjestöt äärioikeistolaisuus seksuaalivähemmistöt romanit kansalaistiede tukholman yliopisto itämeri yle muukalaisvihamielisyys blokkipolitiikka kaksikielisyys sls avoin data sosiaalipolitiikka sosiologia vieraskynä rasismi hanasaari demokratian voimavirrat sota vaalitutkimus historia digitalisointi pisa kulttuuri monikielisyys kielipolitiikka tohtoriopinnot opettajakoulutus helsingin yliopisto korkeakoulupolitiikka vaalit puoluevertailu hyvinvointiyhteiskunta tutkimusrahoitus ruotsi puolueet verkkoarkisto ruotsin kieli suomessa addeto vertailee suomi koulutus media väitöskirja pohjoismaat yhteistyö politiikka addeto haastattelee koulu tutkimusprojekti työelämä tutkijat nuoret tutkijat pohjoismaiden ministerineuvosto vähemmistö puolustusyhteistyö vähemmistöpolitiikka suomenruotsalaisuus nuoriso tutkimuspolitiikka sosiaalinen media tasa-arvo pedagogiikka saamelaiset demokratia yliopistouudistus digitalisaatio maahanmuutto eu talous sukupuolitutkimus journalistiikka magma puoluejohtaja lukutaito ekstremismi ruotsinsuomalainen innovaatio eu-vaalit suomen kieli ruotsissa runeberg sananvapaus feminismi åbo akademi kansalaisaloite muuttoliike kielet kuvagalleria nato sosiaalityö painovapaus selma lagerlöf pakolaiset riksbankens jubileumsfond ukä vihapuhe sibelius henrik meinander konfliktintutkimus ruotsin aika edelfelt sotalapset perhe tove jansson