Ruotsalainen käännöshakuteos

Käännökset ovat tärkeä osa kirjallisuutta, mutta usein kääntäjät jäävät taka-alalle. Verkkopohjaisessa hakuteoksessa Svenskt översättarlexikon esitellään ruotsalaisia ja suomenruotsalaisia kääntäjiä.

– Kääntäjien panos ruotsinkielisen kirjallisuuden luovina tekijöinä on kauan sivuutettu. On myös puuttunut sanastoa, jonka avulla voisi kuvailla mitä kääntäjä oikeastaan tekee, tutkimustoimittaja Nils Håkanson sanoo.

Hän on yksi hakuteoksen neljän hengen toimituksesta. Heidän lisäksi löytyy iso määrä avustajia, jotka pestataan kirjoittamaan yksittäisiä artikkeleita. Suurin osa sivuston artikkeleista käsittelevät kääntäjiä, mutta hakuteoksesta löytyy myös teema-artikkeleita.

Verkkopohjainen palvelu Svenskt översättarlexikon pohjautuu työhön, joka alkoi Södertörnin korkeakoulussa Kirjallisen kääntäjäseminaarin yhteydessä. Seminaarissa syntyi idea kääntäjähakuteoksesta, kääntäjille haluttiin antaa lisää näkyvyyttä.

– Tämä hakuteos on uniikki maailmassa ja alkaa nyt saamaan silmikointia Euroopassa, Håkanson sanoo.

Verkkopalvelu lanseerattiin jo vuonna 2009. Nykyinen suurin rahoittaja on Riksbankens jubileumsfond ja Södertörnin korkeakoulu tarjoaa toimitilat sekä hallinnollista apua.

– Tämän lisäksi yritämme rahoittaa toimintaamme muilla tavoilla, ja voimme muun muassa kiittää montaa apurahastoa siitä, että voimme maksaa palkkiota avustajillemme.

Tänään hakuteos sisältää noin 150 artikkelia, joista noin 120 on yksittäisistä kääntäjistä. Tavoitteena on noin 500 artikkelia temaattiset artikkelit mukavanluettuina.

– Mutta tällainen hakuteoshan ei valmistu koskaan, ellei kaunokirjallisuuden kääntämistä lopeteta Ruotsissa, Håkanson muistuttaa.

Artikkeleissa kääntäjät esitellään elämäkerran ja valokuvan kera. Kääntäjän kaikki teokset ovat myös listattuna. Tietokannassa on sekä ruotsalaisia että suomenruotsalaisia kääntäjiä.

Verkkopohjainen hakuteos on suunnattu tutkijoille ja asiantuntijoille mutta myös laajemmalle yleisölle. Tietokannan tekstien lukeminen ei maksa mitään.

– Varmistamme, että tekstit ovat ymmärrettäviä myös henkilöille, jotka ei osaa terminologiaa, se on tärkeää. Samalla emme tietenkään halua kadottaa kriittistä ja tieteellistä tasoa.

Hakuteoksen kääntäjien pitää täyttää kaksi kriteeriä. Kääntäjä ei saa enää olla elossa ja artikkeli hänestä pitää motivoida hyvin. Hakuteoksesta ei kuitenkaan löydy pelkästään niin sanotun korkeatasoisen kirjallisuuden kääntäjiä.

– Meillä on niin sanotun roskan ja esimerkiksi Aku Ankan kääntäjiä, koska artikkelinkirjoittajat ovat osanneet tuoda esille mielenkiintoisia asioita. Kun hakuteos alkaa täyttyä, sieltä löytyy varmasti enemmän korkeatasoisen kirjallisuuden kääntäjiä, mutta on tietysti tärkeää, ettei käännöshakuteos eksklusiivisesti keskity Homerokseen ja Dostojevskiin.

Håkansonin mukaan projekti on erittäin tärkeä ruotsin kielen kulttuuriperinnön kannalta ja hänen mielestään ei edes tarvitse kysyä, miksi projektia tarvitaan.

– Kääntäjät ovat vastanneet yli puolesta kaikesta ruotsinkielisestä kirjallisuudesta. He ovat manipuloineet kirjallisuutta, uudelleenkirjoittaneet, venyttäneet ruotsinkielisen kirjallisuuden rajoja ja toimineet ruotsalaisen kulttuurihistorian moottoreina. Pitäisikin kysyä: Miksi tällaista projektia ei ole toteutettu aikaisemmin?

Voit tutustua hakuteokseen Svenskt översättarlexikon kotisivun tai Facebookin kautta.

Teksti: Michaela von Kügelgen

arkisto

uusimmat uutiset