Heikko kielitaito häiritsee oppimista

Suomenruotsalaisten oppilaiden heikot ruotsintaidot vaikuttavat muiden aineiden opiskeluun. Varsinkin pojilla on vaikeaa koulussa.

– Oppilaat eivät ymmärrä tehtäviä tai tekstejä, he puhuvat keskenään suomea ja tarvitsevat apua myös helppojen sanojen kanssa, äidinkielenopettaja Anne Ahlqvist Helsingen koulusta sanoo Svenska Ylelle.

Uusimman Pisa-tutkimuksen mukaan suomenruotsalaiset oppilaat pärjäävät suomenkielisiä oppilaita huonommin. Luetunymmärtämisessä suomenruotsalaiset ovat yhdeksän koulukuukautta suomenkielisiä jäljessä. Varsinkin pojat pärjäävät heikosti, Hufvudstadsbladet kirjoittaa.

– Jos vanhemmilla on korkeampi tutkinto lapset yleensä pärjäävät hyvin koulussa, mutta tämä ei päde suomenruotsalaisiin lapsiin, Pisa-tutkija Sataya Brink sanoo lehdelle.

Heikot ruotsinkielentaidot herättävät huolta. Projektilla Skolspråk (Koulukieli) Opetushallitus haluaa parantaa oppilaiden ruotsinkielentaitoja ja herättää kielen henkiin kouluissa ja koulujen ulkopuolella.

– Kouluistamme tulee kielellisesti yhä heterogeenisempiä. Suomenruotsalaiset koulut eroavat muun muassa muista Pohjoismaista siinä, ettei koulukieli ole enemmistökieli. Oppilaat kohtaavat toisen kielen koulussa kuin yhteiskunnassa, mikä luo eräänlaisen tuplahaasteen, yksi Skolspråk-kirjan tekijöistä Anna Slotte-Lüttge sanoo Svenska Ylelle.

Suomenruotsalaisten oppilaiden huonot tulokset Pisa-tutkimuksessa herättää pelkoa myös Kulturfondenin johtaja Leif Jakobssonissa. Hän on erittäin huolissaan varsinkin poikien huonosta koulumenestyksestä. Suomenruotsalaiset pojat ovat 1,4 kouluvuotta samanikäisiä suomenkielisiä tyttöjä jäljessä, Hufvudstadsbladet kirjoittaa.

Jakobsson toivookin, että lapsia yritettäisiin motivoida enemmän.

– Kymmenen kouluvuotta tarkoittaa noin 100 000 euron verorahojen sijoitusta. Jos sijoitat 100 000 euroa johonkin haluat varmasti, että raha käytetään mahdollisimman hyvin. En ymmärrä sitä, ettei lasten motivaatioita ylläpidetä paremmin, Jakobsson sanoo Hufvudstadsbladetille.

Lisätietoja Skolspråk-projektista löytyy projektin verkkosivuilta

Hufvudstadsbladet 
Hufvudstadsbladet 
Svenska Yle

Kooste: Michaela von Kügelgen / Addeto

arkisto

uusimmat uutiset