Kaksikielisyydestä hyötyä arjessa ja töissä

Kaksikielisyydestä voi olla hyötyä muutenkin kuin kielitaidon puolesta. Tutkimukset osoittavat, että kaksikieliset ovat parempia fokusoimaan. Kaksikieliset vaihtavat myös helposti yhdestä tehtävästä toiseen.

Aiempi tutkimus on jo osoittanut että kaksikieliset pärjäävät yksikielisiä paremmin etenkin tietyissä toiminnanohjauksen tehtävissä. Tämän oletetaan johtuvan siitä, että kaksikielisen henkilön on jatkuvasti pidettävä kielet erillään, jotta oikean kielen valinta onnistuisi. Tämän ajatuksen mukaan kaksikielisyys merkitsee elinikäistä toiminnanohjauksen harjoittelua.

Anna Soverin uuden väitöskirjan tulokset tukevat tätä ajatusta. Väitöskirjassa Training executive functions in the laboratory and in real life: Cognitive consequences of computer-based exercises and bilingualism tutkitaan niin sanotun toiminnanohjauksen harjoittelua.

Toiminnanohjaus viittaa kykyihin joiden oletetaan säätelevän alempien kognitiivisten toimintojen käyttöä erilaisissa tehtävissä. Tällaisia kykyjä ovat esimerkiksi työmuisti ja tarkkaavaisuus. Väitöskirjassa tutkittiin toiminnanohjauksen harjoittelun vaikutuksia nuorilla aikuisilla kahdella tavalla: arkielämässä kaksikielisyyden kautta ja laboratoriossa tietokoneharjoituksien avulla.

Kaksikieliset henkilöt suoriutuivat paremmin tehtävästä, jossa tarvittiin tarkkaavaisuuden suuntaamista ja epäolennaisen tiedon poissulkemista. Tulokset osoittivat myös, että mitä useammin kaksikielinen henkilö raportoi vaihtavansa kielestä toiseen arjessa, sitä paremmin tehtävästä toiseen vaihtaminen onnistui koetilanteessa, ja mitä aikaisemmin toisen kielen oppiminen oli tapahtunut, sitä tehokkaampaa epäolennaisen tiedon poissulkeminen oli.

– Arjessa keskittyminen on esimerkiksi toisen keskustelun poissulkemista, kun juttelee jonkun muun kanssa, tai lasten melun ignorointi, jos pitää keskittyä johonkin muuhun. Nämä ovat tärkeitä funktioita, Anna Soveri sanoo Hufvudstadsbladetille.

Hän sanoo myös lehdelle, että kaksikielisyyttä pitäisi tutkia laajemmin Suomessa, koska siihen on niin hyvät edellytykset. Monet suomalaisista ovat kaksikielisiä ja moni menee naimisiin yli ”kielirajan”. Soveri painottaa kuitenkin Hufvudstadsbladetille, ettei tutkimustuloksissa ole ainoastaan kyse suomen ja ruotsin kaksikielisyydestä.

– Kyseessä voi olla kaksikielisyys ihan millä kielillä tahansa, esimerkiksi ranska ja saksa. Eihän kaikki suomenruotsalaisetkaan ole kaksikielisiä. Tutkimuksessa henkilöä ei laskettu kaksikieliseksi, jos hän osaa puhua suomea kaupassa. Koehenkilömme ovat oppineet kaksi kieltä ennen kouluikää, käyttävät kieliä rinnakkain joka päivä ja kokevat olevansa suurin piirtein yhtä hyviä kummallakin kielellä, Soveri sanoo.

Hufvudstadsbladetin mukaan Soveri ei halua ottaa kantaa kieltenoppimisen tärkeyteen koulussa, mutta hänen mukaansa esimerkiksi kanadalainen tutkimus osoittaa, että kaksikieliset sairastuvat dementiaan myöhemmin kuin yksikieliset. Tämä on yksi argumentti kielten oppimiseen.

Hufvudstadsbladet 
Åbo Akademin tiedote 
 

arkisto

uusimmat uutiset